tiistai 28. heinäkuuta 2015

Mikä se on kun ei pysy?

Kaksi ensimmäistä viikkoa lomasta hurahti. No lattiaremppa on nyt tehtynä ja vinyylilankut asennettu. Kaikkea hommaa tässä on vieläkin, kun tuo muksun syntymä lähestyy pelottavan nopeasti. Mutta nyt kuitenkin aamuksi varasin luvan tutun turvallisesti Viannalle. Varaushetkellä oli tulvat jo vähän hellittäneet eikä ollut kuin puolikas luukku auki. Kahlaamaan siis jo rohkeimmat pääsivät. Sateet, yllättäen, kuitenkin ehtivät tilannetta vähän sotkea ja nyt oli yksi luukku selällään kun koskelle tulin aamuneljältä. Kahluuhommat sai unohtaa. Vesitilanne oli kuitenkin ihan suht ok. Koskella yksi kaveri jo oli vielä aikaisemmassa eli kahdestaan saimme hetken syytää. Ja ahventa, sitä tuli. Melkein jokaisella heitolla. Ilmeisesti säyneen pudotin haavin luota. Se oli ainoa havainto isommista kaloista. Myös luukuilla oli aamuyöllä hiljaista vaikka kuhaa oli saatu käsittääkseni kohtuullisesti ja ainakin isompia.


Yksi kalamies ilmestyi pian joskus olisiko viiden maissa ollut ja näytti mallia miten ongitaan. Pari kirreä parkkipaikan edestä vartissa haaviin perholla. Näytti aika helpolta. Samalla itse kiroilin, että miksi ei tullut koko paikkaa kalastettua vaan taas hirveällä höngällä piti laavun eteen mennä syytämään perhoja kivikkoon. Lisäksi vielä karkuutin haavin vierestä kirren tämän saamamiehen kalojen välissä. Sillon otti kyllä pattiin! kuten asiaan sanoisi Aake Kallialan esittämä hahmo liian pienessä ruskeassa puvuntakissaan

Ja vielä neljäskin kalastaja saatiin koskelle. Itse jatkoin karkuutteluja ja en varmasti ollut parasta mainosta väkäsettömien koukkujen käyttäjille. Sitten kun vielä yhden sain ylös oikein kiville rantautettua, niin kiveä otsaan antaessa kävi lapsus ja kala pienen muksaisun saattelemana koskeen. Oikein malliesimerkki ismoilusta taas. Ja toki kaikki oli tätä katsomassa Esa mukaanlukien. Nooh, sitä sattuu ja usein kun sattuu, niin tottuu...


Sain kuitenkin yhden kalan ylöskin ennen tuota episodia ja keskityin sitten myöhemmin myös kuhan pyyntiin virvelivälinein. Luukuilta ei mitään. Yksi parempi säyne kävi moikkaamassa. Lippaa tosin heitin, en jigejä. Yhden kirrenkin ehdin karkuuttaa laavun edessä virpalla ja perholla aiemmin katkotin yhden kanssa siimat tärpistä. Lopulta vaihdoin saunarantaan, kun sieltä joskus on isohko sartröössin värinen lippa tuonut kuhaa haaviin. Nyt ei tuonut vaan ensin kävi n. 1,5kg hauki. Tällä oli muuten komeat nirhaumat selässä. Oliko ne verkosta vai isomman hauen hampaista, niin en tiedä. Alhaalta kuitenkin myös kirjo hyväksyi kuha-pyytöni ja näin sain luvan täyteen "väärillä välineillä". Toisaalta oli mukava heittää virppaakin välillä, mutta kyllähän se erityisesti kalan tärppi ja uittamiset on jotain ihan muuta perhovehkeillä.


Semmosta settiä. Kalaa tuntui olevan ja sitä kaikille kalamiehille tuli. Syykin selvisi eli sitä oli sinne äskettäin laitettu. Oli tapahtumaa taas vaikka minkälaista. Ahventa, pieni lahna, säynettä, kirreä, haukea ja särkikin suustaan kiinni. Tämähän se Viannan suola on, että siellä ei koskaan tiedä mitä siiman päässä milloinkin sätkii. Nyt jos vähän vielä virtaus laskee, niin antaisin kokeilemisen arvoisena vinkkinä, että pyytöjä kannattaa liotella kosken alaosissa sähkölinjan tuntumassa myös ainaisen patovallin syytämisen sijaan...

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Kermankoski

Iirolle iso käsi, että houkutteli kalalle mukaan. Alkukesä on ollut todella kiireistä ja teki hyvää lähteä yöksi ongelle. Keli nyt oli vähän nuhruinen, mutta eipä se nyt suuresti haitannut. Vettäkään ei lopulta kalassa satanut ollenkaan. Kermankoski on ollut jo vuosia itsellä käytävien kohteiden listalla, mutta lähtö sinne on aina jostain syystä siirtynyt. Tiedossa oli, että se on kesäaikaan varsin ruuhkainen. Nyt oli toiveita, että jos ihan mahdotonta ryysistä ei olisi, koska vettä satoi alkuillan. Se mikä ko. kohteessa on tietysti kaikista mielenkiintoisinta on mahdollisuus todella isoihin pulskiin taimeniin. Sellaiset silmissä sinne siis lähdettiin. Ja mikäpä oli lähtiessä, kun velipoika on viime vuosien aikana "kasvanut" huikeaksi suurtaimenten pyytäjäksi joten toivoa onnistumisille oli. Tällekkin kesää on 70cm jo mennyt rikki Konneveden suunnalla. Etenkin streamerikalastajana nuoresta miehestä on kasvanut todella taitava pilkkukylkien kepittäjä

Porukkaa ei hirveästi koskella ollut, kun mentiin. Pari kappaletta. Muutamia kaloja olivat ymmärtääkseni larvoilla/nymfeillä saaneet. Itselle koski oli tosiaan vieras ja vettäkin virtasi ajankohtaan nähden ilmeisesti vielä suht runsaasti. Olin aika turistina kun tein ekan laskun Heinäveden puoleista rantaa. Ei suuria tarinoita siitä, selvisin uimatta ja siitä voin kätellä itseäni. Eikä oikein sankaritekoja muualtakaan koskelta alkuillasta. Iirolla joku tapahtuma surffiin ja joku about 50cm kala oli tovin kiinnikkin. Itse koetin heitellä streamereita sekä larvastella. Koskea opetellessa meni alkuilta. Porukkaa alkoi tulemaan ja vaihdettiin puoliltaöin toviksi Vihovuonteelle. Sieltä ei myöskään kauheasti jälkipolville kerrottavaa. Mulla otti sellainen 35cm taimen tinseliin ja näytti olevan eväleikattu veijari

Kun tultiin takaisin Kermalle oli porukka hävinnyt ja käytännössä loppuyö ja aamun ensimmäiset tunnit kalasteltiin kahdestaan. Iiro sai loppuliu'usta surffilla yhden peilikirkkaan ehkä karvan alle 40cm kalan. Jotain hyppyjä yms. oli hänellä myös, mutta ei mitään järisyttävää. Itsellä säikäytti kuohun alusta larvastellessa, kun vähän kovemmin veteli eväkäs, mutta sekin oli lopulta evästään kiinni ollut n. 40cm taimen. Myöhemmin sain larvalla toisen pienemmän. Tosi kauniita ehjäeväisiä kavereita oli nämä molemmat. Mutta hiljaista kyllä piteli muuten. Ei havaintoakaan +60 kaloista. Ei juurikaan hyppyjä, ei salakka-ajoja. Aika mykkää itseasiassa. Salakkaa tuntui kuitenkin loppuliuku olevan pullollaan ja koskessa oli särkeäkin

Uusi koski nähty. Vaikea kalastettava tuolla vedellä ainakin meikäläiselle. Olin ymmärtänyt jo ennakkoon, että Kermalla suositaan larvastelua ja sitähän siellä näytettiin tekevän. Se on hommaa jossa en kovin hyvä ole ja se näkyy tuloksessakin. Taitavampi kaveri varmasti olisi käyttänyt kaloja haavissa enemmän. Streamerit ei tuntuneet kelpaavan yölläkään. Itse Kermalle en kyllä sydäntä menettänyt. Ihan ok, mutta ei ehkä mun juttu. Isot kalat toki aina kiinnostaa, sitä ei voi kieltää. Sinällään ylipäätään tuo larvastelu/nymfailu/whåt ever on vähän arveluttavaa touhua, kun kai sitä pitäisi keskittyä yli 60cm kaloihin eikä koukuttamaan alamittoja. No enpä ole ketään tai mitään tuomitsemaan, mutta vähän ristiriitaisia ajatuksia sellainen herättää. Kuten koko taimenen kalastus tänä päivänä. Se on yksi syy miksi homma on kovin vähälle jäänyt. Mukavaa ja haastavaa se toki on, sitä en kiellä missään nimessä...

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Tulva

Peruin edellisellä viikolla Viannan luvan vesitilanteen vuoksi. Nyt en enää iljennyt vaikka tiedossa oli vettä olevan paljon. Neljän aikaan aamuyöllä koskelle tullessa oli kolme luukkua selällään. Yritin hämärissä kahlata laavun eteen, mutta luovutin. Heittelin virpalla ja yhden eväleikatun n. 30cm taimenen vapautin sekä 1,5kg hauki kävi rantakivillä pyörähtämässä. Kävin kuitenkin laavun edessä lopulta kahlaamassa perhovälineiden kanssa ja tuloksena oli muutama potku virran reunasta joko taimenelta tai kirreltä sekä toteaminen, että oikea sukka vuotaa edelleen kahlureissa. Siinä tärkeimmät tästä lyhyestä reissusta, kun lähdin seiskalta pois toisten kalamiesten saapuessa. Vähän ahtaaksi menee kalastelut tällä vedellä jos joku kahlailee vallilla ja siimat lentää yli. Esakin tuskaili tulvan kanssa ja ainakin minusta tänä aamuna jo haisi syksy. Eikä superhelteet näytä tänne tulevan joten saapa nähdä meneekö Viannankosken kalastus tulvavesissä koko kauden....