Jälleen huonossa kelissä, mutta viimein kastui haavi

Täytyy sanoa, että ei oikein nyt Tolosen Sari vainaan poikaa suosi nämä kelit. Näytti nytkin, että iltapäivälle tulisi lämpimämpää, mutta kissanviikset. Aamulla näytti Pihkainmäessä pakkasmittari -8 ja satoi lunta. Ei vaan voinut periksi antaa, kun oli reissuun henkisesti latautunut ja lapsiperheessä on menojen suhteen suhtauduttava kuin entinen työkaveri aina muistutti eli "suahessa on otettava"

Näimpä löysin itseni Patolalta aamuysin maissa. Paikalla oli yksi kalamies itseni lisäksi ja hän kertoi yhden pintakäynnin nähneensä. Tuuli oli aika hyytävää, kun aloitin perinteisesti koho-ongella eli indikaattorilla Patolassa. Kohta soittelikin Lappalais Artsi ja juuri silloin keli näytti paremmalle. Artsi siis tuli myös vähän myöhemmin puolisoineen paikalle. Lisäksi Patolaan kurvasi tuttu kaveri eli Heiskasen Pekka oli kanssa harmittelemassa kuinka kelit ei satu kohdille. Hänellä oli kuitenkin luvat loppuviikolle. Toivotaan parempia kelejä sinne!

Kellään ei mitään ihmeempiä tapahtumia ollut ja vapakatkojien seuran ykkösmies Iiro tuli käymään paikalla kahvittelemassa ja tuomassa matkasta alokasmaisesti unohtuneen oluen. Lähes ainoa korrihavainto olikin Iiron piposta patolan pukuhuoneella. Kahvin jälkeen joutikin sitten lupia maksamaan lodgeen. Lodgessa oli setämies respassa vaihtunut tätiin ja antaisin asiantuntevalla Hottis-taulukolla 9+ eli potentiaalinen alkuillan juttuseura, kun ei vielä kännikorjain ole tehnyt tehtäväänsä.

Sain kuin sainkin taisteltua itseni Lodgen tiskiltä satamaan ja kun oli Progameri kovasti koukuttanut kalaa punaisessa takissa tein vähän samanlaisen eleen kuin Sylvester Stallone Over the Top leffassa eli nyt ei käännetty lippistä vaan punainen takki kehiin. Tämä kyllä lähinnä kahlausteknisistä syistä eli kahlailin rengaskivelle. Keli tyyntyi ja vaihdoin aivan uskomattoman tyylikkääseen caddikseen epätoivon hetkillä. Kaksi heittoa ja pyörähti. Vapaa pystyyn ja tovin päästä oli 36cm taimenta haavissa. Elämäni ensimmäinen jalokala pinturilla ja tunne sen mukainen. Antoi vähän uskoa, että jotain kai tulee tehtyä oikeinkin ja luottoa, että edes sinnepäin on omat sidokset. Nyt varmaan jos joku tätä nyt vahingossa on eksynyt lukemaan, niin miettii, että mitä se keulii yhdellä 36cm taimenella. No ei se mulla ensimmäinen petikaverikaan mikään Janina ollut joten ei passaa lähteä mopolla moottoritielle kylmiltään...

Sitten alkoikin taas tuulemaan ja vaparenkaat oli koko ajan jäässä. Pahiten tämän kauden reissuista. Kia-maasturimies oli saanut niskalta yhden pienehkön taimenen sekä myöhemmin tulleesta seurueesta joku sai taimenen venelaiturin alapuolisesta saaresta. Huutoa kuului jonkun verran, mutta kalan koko jäi arvoitukseksi.

Siinäpä se reissu. Scierran xdp kela lähtee takuuvaihtoon eli alkoi pyörimään tyhjää vaikka jarru oli suht kireällä. Suht ikävä ominaisuus, kun siima on sykkyrällä rullalla...Onneksi taas kerran Rialinnan palvelu pelaa ja eritoten Heimolan Jari-Pekalle isot propsit eli Jaspen Nautiluksella lähdetään sotkemaan torstaina Viannalle. Viannan reissulta en paljoa odota, koska siellä nostetaan nyt kahdessa vuorossa istukkaita ylös. En oikein syty sille touhulle. Aika hyvä esimerkki perhorasian juttu jossa on c&r tyylisesti kalastettu kirrejä ja sitten ostettu toinen lupa, kun istukkaita on paljon. Voi aina miettiä, että tarvitseeko oikeasti 6kpl kirrejä pakkaseen. Lisäksi Luonto-eno on kommentoinut erittäin mainiosti tuota istareiden c&r kalastusta, että kalat on istutettu syötäviksi eikä leikkikaluiksi. Mutta jokainen tyylillään ja siihen on oikeus, koska mitään sääntöjähän ei ole rikottu. C&r kuuluu kyllä omaankin varastoon Viannalla, mutta kirret kyllä kolkkaan

Lopuksi vielä sen verran, että kävin lähtiessä vielä kotipaikalla katselemassa vanhempia kuvia Äsyltä. Ei löytynyt niistä kansioista. Veikkaan, että enoilta löytyy. Pidän tämän edelleen mielessä ja koetan onkia kuvia ja pistää porukalle näytille. Jotta ei ihan ilman kuvia jäätäisi tässä jutussa, niin laitetaan lopuksi kuva pikkuhiljaa rapistuvasta lapsuuskodista