Tapahtumarikas yö Kellankoskella

Lapset lähtivät keskiviikkona anoppilaan viikoksi ja vaimolla ilta-aamu putkeen töissä eli mitäpäs sitä muuta kuin kalalle. Tällä kertaa vuorossa Kellankoski ja mukana menossa myös Göran Anttonen. Reissusta tulikin sitten monella tapaa ikimuistoinen.

Ensimmäisenä ajelin iltaysin maissa Kymönkosken kaupalle hakemaan lupia. No luvathan eivät olleet sovitussa paikassa. Siitä sitten soittelemaan Kellankosken taimenvalssin säveltäjä/sanoittaja/sovittaja/tuottaja/mutta ei esittäjä Södelle ja neuvojen mukaan rahat paksiin ja soitto myöhemmin kaupalle, että luvat on maksettu ja kalaan.

Tiesin etukäteen, että meitä on 4 luvan maksanutta kalassa illalla. Tulin Kellalle niin ensimmäisenä silmään sattui asuntoauto ja sitä vasten nojanneet 2kpl umpikela-settejä. Kohta selvisikin, että paikalla oli perhe ja ilmeisesti myös ukki. Perhovavankin näin, mutta tämä porukka kalasti tyylikkäästi haspelilla. Oli pienet lapset mukana ja muutenkin olivat jo yöpuulle menossa, niin en halunnut alkaa jankkaamaan Kellan säännöistä. Kun kohta soitan kaupalle, niin muistutan, että lupia myydessä ainakin olisi hyvä muistuttaa Kellan olevan pyhitetty perhokalastukselle. Jokatapauksessa tästä porukasta ei ollut haittaa eivätkä olleet kalaakaan saaneet koko päivänä. Eli saatiin Iiron kanssa syytää kahdestaan koko yö.

Huomattiin heti alkuun, että viime vuoden heinäkuun reissuun verrattuna virta on aika paljon kovempi ja lyijyä saa käyttää runsaasti. Ensimmäinen lasku tinselin kera tuotti yhden ohilyönnin. Iiro hehkutti uutta Göran Andersonin vapaansa ja mukavalle pelille näytti ja tuntui kyllä. http://www.rialinna.fi/index.jsp?pid=77&productid=2108

Ilta alkoi hämärtyä ja olikin aika laittaa Yön Timo (http://perhorasia.fi/Fly/Fly.thtml?flyID=18946) siiman päähän. Hieman niskan nielun alapuolella tärähti ja kala pisti yllättävän kovasti vastaan. Annoin painetta suht reilusti, sillä edelliskerrasta viisastuneena nyt oli 0.35 peruke kehissä. Tämä juoppohullun päiväkirjan meiningeissä eli minulle ei v¤%tuilla. Niin siis tosiaan painetta ja kala lopulta haaviin. Oli 46cm eväleikattu. Eikun kuvia ottamaan ja painuin tulille lämmittelemään.



En ehtinyt kuin Sandelsin avata niin jo kuului huutoa alempaa koskelta. Iirolla oli harjus saatuna kun saavuin paikalle. Iirolla nimittäin ei ollut haavia mukana, niin siksi tarvittiin paikalle. Lurjuksella mittaa ehkä pikkasen rapiat 30cm ja oli purrut mustaan streameriin. Pääsi takaisin kasvamaan.



Noh sitten olikin episodin vuoro, joka opetti minulle paljon. Alhaalta sain kalan kiinni taas Yön Timppaan ja paineen kera haaviin. Tutkailin lippislampun (suosittelen. maksaa 3.9e) valossa tapausta ja katselin, että selkäevä on huonossa kunnossa ja mittaa 45cm. Rasvaevä kuitenkin on ja sen verran vähän olen niitä nähnyt etten oikein tiennyt onko se ok vai ei. Mietin myös, että Iirolle olisi hyvä saada ruokakala jos sattuu mp tulemaan. Noh annoin pamppua ja kyllähän se taisi olla luonnonkala kuitenkin vaikka selkäevä olikin huonossa kunnossa. Tästä kannoinkin sitten aika pitkän tovin omantunnon tuskaa ja kävin pitkän itsetutkiskelun niskalla kalastaessani. Lupaa oli jäljellä paljon ja miksi ihmeessä pamputtaa "epäselvätapaus". Tai ei se mikään epäselvä kai ole jos evä tallessa. Noh lessons learnt tästä oli ja se pitää, että yhtään kalaa en ikinä enää pamputa näillä koskilla jos ei ole selvästi eväleikattu.

Edellämainittua pohtiessa tein jo seuraavaa laskua. Niskan nielussa otti kala leuoilleen Timpasta. Vähän alaspäin ja kohta kala kiinni taas. Tämä kesti ehkä 10s. Ihme hommaa, kun alkoi kalat karkaamaan. Ahti rankaisi evällisen pamputuksesta. Iiro näytti vielä perään mallin kuinka homma hoidetaan eli niskan nielusta tinselillä 39cm evällinen, joka sai vapautensa luonnollisesti

Tämän jälkeen toviksi hiljeni ja tuli jo muutakin kuin Timppaa tarjoiltua. Seuraava tapahtuma olikin sitten aivan alhaalta, kun Iiro sai vauraamman kalan kiinni. Olin matkalla haavitsemaan, kun 0.28 peruke poikki. Keskeltä peruketta ja tuulisolmun mahdollisuus hyvin pieni. Hankasiko kiveen vai mikä oli, mutta kovasti velipoika noitui...

Seuraava varsinainen tapahtuma olikin sitten, kun Iiro sai larvalla 47cm istarin. Hyvin näkyi Görani pelaavan. Tämän jälkeen taas tovi hiljaisempaa ennen perinteistä loppusekoilua. Vaihdoin Timpan takaisin ja niskalla koetin liian ahnaasti kovassa tuulessa syytää pienempään nieluun vastarannalla. Timppa poskeen ja väkänen suht syvällä leukaluun tuntumassa. Sai muuten poijjaat aikuisten oikeasti aika tiukasti kiskoa, että sai irti. Tämä oli päivän toinen opetus. Ei pidä ahnehtia heitoissa. Ei varsinkaan kovalla tuulella ja varsinkaan jos ei osaa heittää. Kolmas opetus on se, että väkäsetön olisi lähtenyt hieman pienemmällä väkivallalla irti.



Meinasin lopettaa kalastuksen tähän, mutta vielä yksi lasku oli kuitenkin tehtävä. Tutulta ottipaikalta keskeltä koskea kala Timppaan kiinni. Ja mitä tekee Ismo? No antaa sitten sormen ja vavan välistä siimasta löysää ja karkuuttaa kalan 20s jälkeen. Hyvä hyvä ja läpy läpy! Sitten jatkoin alaspäin ja vielä yksi kala kävi 5s potkimassa. Ahti jatkoi penalty linjalla.

9h kalastuksen jälkeen oltiin kypsiä lähtemään. Paljon oli tapahtumia. Positiivisia sekä negatiivisia. Paljon tuli taas oppia. Kolme kalaa yhteensä mukaan (ei kiintiötä koskella), viisi yhteensä ylös ja aika monta karkuutusta. Ja tietysti sen isoimman. Yön Timoja pitää sitoa lisää. Välittömästi alkoi tapahtumat, kun vaihdoin takaisin pikkusalokoiden, tinselin ja jopa pinkin streamerin jälkeen. Selvästi tulossa kauden hitti. Näiden kalamies-veljesten uskomattomat seikkailut hienoissa lippiksissään jatkuvat jo nyt sunnuntaina, kun käydään tyhjentämässä Viannankoski lahnoista klo 15-21...