keskiviikko 24. elokuuta 2011

Kumitkin puhki Viannan lahna-sirkuksessa

Viannankoskelle oli taas kalamiehen mieli. Kalaa oli laitettu edeltävänä perjantaina ja sitä oli sieltä saatukkin mukavasti puskista kuuluneiden huhujen mukaan sekä viikonloppuna, että myös alkuviikosta. Odotuksissa oli vapoja taivutteleva reissu, kun vielä parkkipaikalla oli jantteri Audillaan kertoen ambulanssi-rapalan tuoneen kiintiön täyteen ja Esakin kertoi koskivesien herrasmiehen eli Hannun soitelleen puoliltapäivin lupansa olevan täynnä. Ja hyvällehän se näytti itselläkin. Ehkä viitisen heittoa ja eka kirre kiinni. Laiska kuin pyytäjänsä. Ei paljoa vastaan potkinut. Silti onnistuin melkein haavista ryssimään, kun ehkä liian väkisin kuitenkin koetin nostaa "plaaniin".

Sittenpä alkoikin muitakin kalamiehiä tulemaan ja lahnoja myös siiman päästä löytymään. Lahnoja oli kiinni valehtelematta ainakin 30kpl 6h aikana. Kirrejä ei vaan löytynyt. Yksi virvelijantteri löysi niitä kyllä uskomattomilla painoilla padon keskipilarin luota jonne minun välineillä ja eritoten taidolla ei ollut mitään asiaa. Aikani vallia syydettyä luovutin ja lähdin alajuoksun suuntaan josta viimeksi sain luvan täyteen. Mennessä kopaisin parkkipaikan alapuoleista virtaa ja siitä oli kala about 10s kiinni. Mikälie ollut, mutta irti pääsi sekin hyväkäs, jumalauta! <- kuten Repomiehen Rauno tähän sanoisi

















No alakoskessa oli virtaus ihan liian kova mielekkääseen perhokalastukseen ja aurinko paistoi niin kuumasti, että kahluutakki päällä oli koko ukko ihan märkä hiestä. Nopean visiitin jälkeen takaisin parkkikselle. Ensimmäinen havainto siellä, että no prkl kun auton takarengas tyhjä. Alle kahden viikon vanhat kesäkumit. Eipä siinä kuin vaihtamaan vararengasta alle. Mutta kuten reissun luonteeseen sopi, niin viimeistä pulttia avatessa sanoi patongin purijoiden rengasavain sopimuksen rikki eli meni katkipoikki. Ranskalaista v#ttuilua!! Onneksi kuitenkin toisella kalamiehellä oli Peugeot parkissa ja sen avaimella sain vaihdettua vararenkaan paikoilleen. Joku kirottu tikku oli mennyt renkaaseen eli vika löytyi kyllä

















Meinasin lopettaa jo onkimiset siihen, mutta kuitenkin päätin yrittää loppuun asti. Ja loppuun asti sain lahnoja. Valtaosa tarttui kun nosti siimaa heittoon. Rasittavia epeleitä. Kirret loistivat poissaolollaan. Itse asiassa 4 kpl näin reissun aikana saavan ja niistäkin yksi virvelillä kalastaneelle rokastamalla. Itse toki sain vielä sen pakollisen about 38cm taimenen joiden suhteen joku kirous leijuu yllä. Toinen virvelijanttereista sai ehkä nippanappa mitallisen ja todella kauniisti vapautti sen saatesanoilla, että kasvahan vielä. Kala oli vedessä käytännössä koko operaation ajan ja oli hyvä osoitus joillekkin tahoille, että kyllä ne haspelin syytäjätkin homman osaavat! Muutenkin oli todella mukavaa ja asiallista porukkaa kalassa eli paikkoja sekä kuulumisia vaihdeltiin.

Mutta omalta osalta tosiaan reissu palautti mp-kantaan. Eipähän siinä. Kun ei osaa, niin ei osaa. Seuraavaksi varmaan sitten lampihommia. Vissulta tilasin muuten viimeinkin ne nepparivapaat pöksyt ja eihän sitä tiedä jos vielä syysrauhoituksen jälkeen koettaisi onnea jossain taimen-kohteessa jos vaan kelit sen sallivat ja ne Ikonit siihen saapuvat

2 kommenttia:

  1. Audijantteri osas jotenkin yhistää sen parkkiksella turinoinnin tähän blogiin ja sama isäntähän tunnut olevan joo :) Kiintiön "isoin" l. puoltoistakiloinen tuli muuten ambu-minifatrapin sijaan ambu-räsäsellä. Kirret savustettu ja yks jo syötykin näläkäänsä. Oli sevverran hyvällä tuurilla varustettu ensmäinen kosketus Viantaan, että lie tulen toistekkiin iliman muuta.

    Pasi Reinikainen,
    Petonen

    VastaaPoista
  2. :) Käytän tällaisia seinästä repäistyjä ilmauksia kavereista joita en tunne kuten tämä audi-juttu, toivottavasti näistä ei pahastuta. Mutta tosiaan nyt oli ehdottomasti virvelimiesten markkinat etenkin kun tuntui kalat pakkaantuneen sinne patoluukkujen edustalle. Kireitä jatkossakin sinne suunnalle!!

    VastaaPoista