Yön hämyssä tehot kateissa

Erinäisten kissanristiäisten sun muitten vuoksi oli mahdollisuudet päästä kalalle suht rajoitetut. Tällä kertaa oikeastaan ainut sauma osui tiistai-illalle ja siihenkin oli vielä Firma-sählyjä tunnin verran klo 19-20. Oli tarkoitus yön yli keikka heittää Nokiselle Iiron kanssa. Iiron lähtö meni reisille autonhuollon vuoksi. Kuitenkin mukava yllätys oli, kun Sinisalon Mika soitteli iltamassa ja kertoili, että voisi tulla mukaan kalalle.

Nokisella olikin sitten porukkaa aika mukavasti, kun sinne joskus puoli kympin maissa illalla ehdin. Tuttu mies Viannankoskelta oli parkkiksella ja turistiin siinä joku tovi. Meinasi muuten taas tulla kallis reissu, kun oli Karttula-Suonenjoki tiellä rapiat 110 todellista nopeutta maijan tullessa vastaan 80 alueella. Onneksi tuli tiukassa mutkassa. Viime kesänä jo tuolla todella pienellä tiellä Pieksämäen sattumapartio muisti päiväsakkoihin oikeuttavalla pikavoitolla Nokiselta tuloreissulla. No se siitä ja takaisin parkkikselle...

Siis tosiaan ukkoa oli mukavasti. Ennakkoon oli jo tiedossa Heinosen Villen ja Jokelan Tapion tulo paikalle. Jälkimmäinen olikin tunnin kalastuksen jälkeen koukuttanut 54 tai 53cm vanhan istarin. Tapsalle kolmas reissu putkeen yli viiskymppisen kanssa. Tähän pienet aplodeeraukset. Tälläkin kertaa kohottelemalla pienellä larvalla. Villelle oli myös jotain tukistuksia ollut ja nähnyt myöhemmin illalla syvässä uomassa salakka-ajoja

Mikakin saapui paikalle ja joku tovi sotkettiin siimoja veteen sekä ihmeteltiin väkimäärää. About varttia vaille 12 yöllä oli koskessa 10 ukkoa. Tiistai-ilta. Nooh..näitä sattuu ja usein kun sattuu niin tottuu. Lähdettiin turisemaan makkaratulille ja siellä taisikin joku tovi vierähtää. Saareenkin meni porukkaa ja ei oikein sinnekkään huvittanut mennä. Kalastus kävi hieman epämukavaksi, kun kahlatessa alkoi paleltaa. Amatöörimäisesti kai liian vähän päällä. Omalta osalta koko reissun antimiksi jäi yksi epävarma tärppi. Mika sen sijaan sai matalasta uomasta saaressa olleen kaksikon harmiksi reilun nelikymppisen kirkkaan evällisen kalan (c&r luonnollisesti). Oli kuulunut kuulemma "voi perk....", kun Mikalla vapa taipui kaksikon juuri kalastamalla paikalla. Pikkuahvenaiseen oli purrut.

Väsy korjasi allekirjoittaneen ja oli vähän kylmäkin varttia vaille neljä aamulla. Syykin selvisi, koska toinen neopreeni-sukka näkyy vuotavan kuin seula. Noh tätä se on. Köyhällä ei pitäisi olla vara ostaa halpaa. Pätee myös kahluukamoihin...