Kausi avattu keväisessä säässä

Kerrankin kelit lupasivat hyvää eli oltiin työtuttujen toimesta varattu luvat Äyskoskelle 5.4 eli pukkasi talvilomapäivää. Viikonloppuna jo näytti hyvälle, kun ilmatieteenlaitoksen ennusteessa jaksoi auringonmollukka pysytellä tiistain kohdalla ja asteet plussalla. Lisäksi sosiaalisten medioiden kautta löytyi uusi kalakaveri Eetu Myöhäsen muodossa ja näinpä sain oikein kyydinkin koskelle. Tällä kertaa keli pisti tuulta lukuunottamatta parastaan ja sen näki myös rakkaassa entisessä kotikunnassa, sillä Äyskosken rannoille oli löytynyt runsaasti kalamiehiä. Kaikenkaikkiaan taisi kalastajia olla likimain seuraava orkesteri: allekirjoittanut, työelämätuttavat Timo & Mika, Eetu, Kuopion Mike Tyson eli Häksy, Häksyn kaveri, Juso isänsä kanssa, Pekka Heiskanen, pari tuntematonta jantteria sekä pari niskalla nähtyä joista Pieksämäkeläisen kanssa turistiinkin sillalla tovi iltapäivästä.

Aloiteltiin Eetun kanssa hommat aamuysin maissa Patolasta. Siellä olikin Häksy jo kaverinsa kanssa ja Pekkakin saapui paikalle. Häksy oli ilmeisesti aamulla yhden kalan karkuuttanut ja kohta saikin satunnaisen epäsäännöllisesti pintovista kaloista yhden koukkuun, mutta se pirulainen karkasi varsin pian. Häkkisestä on kyllä sanottava, että armoitetun kova kalamies on kyllä. Vauhtia on kuin sukunimi-kaimallaan McLarenin  ratissa takavuosina, mutta pirun tehokkaasti se kaveri onkii. Itsekkin intouduin alakautta kahlaamaan vastarannalle mahdollsimman vähän kalamiehiä häiriten ja samalla totesin sen jota epäilin kahlureitani pelikuntoon aiemmin katsellessa eli haaroista ne pirut vuotaa. Aika mystisesti on sauma kulunut hieman "väärästä" kohtaa minusta, mutta tästä käydään hyvässä hengessä keskustelut Riaskin kanssa lähipäivinä. Vika voi olla toki minunkin eikä housujen















No sieltä vastaranannalta näkyi muutamia tuikkeja ja itse sain sumaripinturiin kalan möyrähtämään kahdesti. Ensimmäisellä kerralla ehdin näinkin hitaaksi kaveriksi viedä ehkä perhon kalan suusta, mutta toisella erää yllätyin kun ei jäänyt kiinni. Siinä olivatkin omalta osalta valitettavasti mahdollisuudet saada kala ko. päivän osalta aktiivisten tärppien suhteen.

Patolassa piti hiljaisempaa, niin lähdettiin Eetun kanssa kyrsän käristyksen jälkeen alaosiin ja samalla käväistiin Perälälle lyömässä euroja kouraan. Varmistelin myös, että onhan äitienpäivälounasta tarjolla jos veisi rouvaa syömään silloin ja kuulemma parit kattaukset on luvassa joista netissä vissiin myöhemmin tietoa. No takaisin asiaan eli alhaaltahan oli Häksy saanut aamulla 50cm tanelin jostain kaikkien kavereiden eli karavaanareitten alueen kupeilta. Steppailin hikipäässä laivasataman laiturille työkaverin seuraksi samalla kun Eetu pommitti loppuliukua. Timon kanssa todettiin, että korreja vähin valuu laivauomassa, kun tuuli malttaa tyyntyä. Ei vaan oikein malttanut. Yksi tuikki nähtiin sinä aikana kun olin siinä. Armoton kengittäjä tiesi kertoa, että about vuosi takaperin kun oltiin, niin silloin oli pintovia kaloja näkynyt koko ajan samoilla sensseillä. No nyt ei näkynyt ja siihen oli varmasti osasyynsä vähällä vedellä ja tuulella.

Loppuliuku vaikutti etenkin tuulen takia varsin kuolleelta, niin palattiin takaisin Patolalle. Samalla tulikin jo puhelu joka kertoi Juson saaneen 58 kalan pinturilla niskalta. Hyvä homma. Loppuaika tuli itseltä kalastettua pääsääntöisesti Patolaa. Siinä tuli todistettua Häksyn 47, Häksyn kaverin 44 ja Juson kohottelemalla saatu n. 45cm harjus. Eetu sai myös oikein mainiosti 54 taimenen haaviin ja ensimmäinen korripinturilla saatu mittakala oli tosiasia. Lopulta kuulin myös, että työtuttu Mika oli saanut 47 laivauomasta ja jonkun pienen pudotellut laivasataman laiturilta. Vaatimattomana miehenä oli vähän pettynyt kun ei kalaa tullut 15 minuutin välein ja sekin olisi kuulemma ajanut tilanteesen, ettei jaksa kalastaa kun kalaa tulee solkenaan. Vaikea mies. Itsellä tuli väsy ja pieni turhautuminenkin ehkä 8h syytämisen jälkeen ja lähdettiin Eetun kanssa kotia kohden. Todennäköisesti jonkun kalan porukka vielä illasta Patolasta koukuttaa.















No nyt on kausi auki. Oli aika perinteistä tolskaamista alku eli perukkeet sekaisin ja välillä perho selässä kiinni jne. Korreja ja aktiivisesti ruokailevia kaloja ei oikein näkynyt, mutta satunnaisia pintakäyntejä oli Patolassa kuitenkin aika mukavasti ja keli oli loistava. Omalta osalta pitänee vielä opetella sitomaan perhoja ja kalastusta harjoiteltava. Kyllä se sitten joskus kuitenkin nappaa. Äyskoski tarjosi kuitenkin hienoa ja monipuolista kalastusta joskin varsin vähällä vedellä sekä kalakaverit saivat hienoja kaloja ja pääosin pintaperhoilla. Nyt pitää selvitellä kahluuhousut kuntoon ja seuraava reissu lienee Viannalle pääsiäisenä ellei siellä ole tulva. Sieltä saa istutettuja kirjolohia. Niitä osaan kuitenkin edes jotenkuten onkia, luulisin...