Pinturia Äyskosken virtaan

Kovasti oli empiminen, että kumpaanko paikkaan menisi lomalla näillä näkymin ainoana mahdollisena kalastuspäivänä. Nokisellekko vai Äsylle. Sattuneista syistä johtuen arpa osui nyt Äyskosken suuntaan vaikkakin oli tiedossa, että mitään ilotulitusta ei varmasti kelin puolesta ole luvassa pintovien kalojen suhteen. Taas nostalgia nousi miehen ajatuksiin öljysoralla lähellä Lohimaata. Mielessä kävivät aikanaan Juha Jokisen ja Aake Kallialan näkeminen Lohimaassa, Pulkkis Unton hirvien ampuminen, että ne kuolevat ilmaan, "juppi" Karhusen hirvikolari 200m Lohimaan portilta sillalle päin ja mieliin painuvimpana ehkä oma sekoilu teinivuosina eli mopolla salaa Tervon kylille iltamyöhään tikapuita pitkin karaten ja solivieteristä levisi katkojan kärjet sillä reissulla. Kotimatkalla kun oli mopoa työnnetty n. 8km "kyliltä", niin kovin hyvää oli Äyskosken vesi talvella jota oli pakko käydä hörppimässä, kun pilkkihaalareissa nuorelle miehelle puski hikeä niskaan...

Onneksi tuli kalapaikat vastaan ettei menty liikaa "tihhh...isäs poika" tunnelmissa. Nyt aloittelin tarkoitushakuisesti, olettaen kalastuspaineen keskittyvän Patolalle, niin onkimisen loppuliu'usta sumaripinturilla ja nymfillä summassa syytäen. Keli oli kaunis ja tyyni. Sen verran oli kuitenkin viileää ettei korreja näkynyt kuin joitain muutamia kalasataman laiturille vieneen polun varrella.

Jonkun tovin päästä alkoi soimaan puhelimesta Kenraali Panchon tunnari ja tämä sai naaman virneelle sekä kertoi samalla siitä, että tuttuja miehiä työelämästä oli Patolaan saapunut. Totesin veden olevan riittävän viileää ja aamukahvin tehneen tehtävänsä joten oli aika siirtyä Patolan huvilan ja huussin tuntumaan. Patolalla vaihdeltiin kuulumisia, niin ennalta tuttujen jamppojen kanssa, kuin yhden ilmeisesti keski-suomen suunnalta olleen pätevän oloisen kalamiehen kanssa. Kovin hiljaiseksi valitteli hän kokemuksia edellisen ja tämän päivän osalta. Myöskin kaksi aikaisempaa päivää oli olleet varsin vaisuja Huopanalla. Aloinkin sitten itse syytämään perinteisellä kohottelulla todella matalalla virtaavaa vettä. Ei havaintoa kaloista. Sillan juurelta tämä keski-suomen (jos nyt oletus meni oikein) jantteri toisen kaverinsa kanssa saivat larva/nymfi systeemeillä pari taimenta. Toinen niistä oli sama 53cm jonka oli nuorempi painos koukuttanut helmikuussa. Nyt oli kokeneemman kaverin vuoro käyttää sama kala haavissa



Velipoikakin pyörähti paikalla ja puitiin niitä näitä. Edellisenä päivänä oli Iiro vaatimattomasti kolme mittataimenta Kärnällä käyttänyt haavissa ja yleensäkkin aika koboltin kovan startin ottanut kauteen useiden mittakalojen muodossa. Käväisin Lohimaan puolen sillanalusen kalastamassa tyhjää kohotellen sekä vaihdoin takaisin pinturihommiin ja ensin pyysin tyhjää päävirran reunasta cdc-sumarilla ja nymfillä, mutta samalla tavalla sokkona uitettuun caddikseen pyörähti taimen kiinni. Aika hellästi pitelin kalaa 0.15 tapsilla, mutta suht nopsaan kuitenkin haaviin. Kauniilla kalalla pituutta tarkalleen silmämääräisesti 36,4cm (minua puri pienenä radioaktiivinen mittarimato ja omaan sitäkautta yliluonnollisia kykyjä). Jonkun tovin jatkoin kalastusta Patolan laiturilta samoilta tulilta, mutta ei tapahtumia. Vaihdoin vastarannalle ja siellä ilmeisesti pienempi harjus kiinnostui myös caddiksesta, mutta ei kiinni asti halunnut jäädä. Kolmesti kuitenkin yritti.



Iltapäivällä oli työelämä-ihmiset nähneet pintoviakin kaloja muutamia alhaalla. Sieltä oli pari pienempää harria sekä Mikan mitallinen taimen olleet saaliit. Patolassa ei sen sijaan koko päivänä näkynyt kuin kaksi kosken ylittänyttä korria eikä yhtään pintakäyntiä. Se nyt ei mikään yllätys ollut. Nuorempi painos keskisuomalaisista sai vielä erittäin miellyttävän kokoisen 47cm harrin pikkutinselillä laiturilta ja vielä yhden about 200-300g hauenkin koukuttivat. Siinäpä ne kalatapahtumat sitten olivat tältä päivältä.

Aivan helvetin mukavaa oli heittää pinturia! Yleensäkkin loistavaa kalastusta, kun edelliset likimain kymmenkunta reissua olen syytänyt kolmea liitsiä jontkaan mustikoiden kera. Airflon Ridgeline siimaa heitin nyt toisen kerran Demonilla. Todella hyvät fibat siitä. Liukas kuin savolainen autokauppias. Samoin nyt vähän jo alkaa Sharpes of Aberdeenin Gordon 2:lla siima oikeamaan. Ei ollu röytämistä reissu, mutta on tullut paljon huonompiakin keikkoja heitettyä. Nyt on sitten seuraava reissu täysin auki. Voi tulla pidempikin tauko. Aika sekä tulvat näyttävät kevätkalastuksen suunnan...