Pakkasaamu, Heinävesi & ruokakalat

Joskus on kalamiehellä edessään tilanne, etenkin hänen ollessaan perheellinen jossa kalakin maistuu, että olisi saatava ruokapöytäänkin eväkästä. Tähänhän on pari vaihtoehtoa. Joko a: ostaa kalatiskiltä tai b: käy onkimassa tarkoitukseen soveltuvasta paikasta samalla yhdistäen huvin ja hyödyn. Koska tosiaan keväiset Viannankosken kirjolohet olivat aikaa sitten hävinneet parempiin suihin ja lampikalastukseen tuntui pientä kytöä oli helppo valita vaihtoehto b. Tällä kertaa kohteeksi tuli valittua hieman eksoottisempi ja perhomiehille ehkä tuntemattomampi Mustalampi Heinävedeltä. Toki kalantulo ei ollut kirkossa kirjoitettua ennen reissua, koska kaloja on laitettu viimeksi talvella pilkkimiesten riemuksi. Lammella on veneen käyttö kielletty ja uskoisin myös saman koskevan kelluntarengasta. Lammen pääkäyttäjinä otaksuttiin olevan tahnakalastajat sekä talvisin että kesäisin. Kohteen valintaan vaikutti vahvasti Varkauden suuri perhomies ja ajoittain kaupungin pitkästyneimmältä kuulostava, mutta komeimmat perhot sitova jantteri eli Bomanin Mika aiemmilla jutuillaan. Näimpä sitä erinäisten sattumusten ynnämuiden kautta pää nousi tyynystä aamulla 3.45, Seatin nokka kohti Heinävettä ja tarkoitus oli käydä kalassa sekä palata vielä takaisin sorvin ääreen. Tämä onnistuikin hyvin.

Lammella tuli oltua hyvissä ajoin puoli kuusi likiman yhtäaikaa Mikan kanssa ja hänellä olikin jo luvat meikäläiselle valmiiksi ostettuna. Eikun vaan kamoja kasaan ja päätin ottaa käyttöön pitkästä aikaa xdp-kelan jossa oli varsin heikolla hapella oleva samaisen valmistajan HMT-pintasiima. Tarkoitus oli kuitenkin varsin tummavetisessä lammessa uitella booby&liitsi -tyyppisiä ratkaisuja ja samalla testailla onko varakelan jarru hengissä. Ja olihan se. Yöpakkanen oli vaan tehdä meille tepposet eli pelipaikat olivat riitteessä ja ainoastaan pieniä aukkoja oli siellä täällä. Näihin aukkoihin alettiin paiskoa ja eipä kauaa mennyt kun Varkauden ihme sai pienen kirren kiinni ja sitä kautta haaviinsa. Kirbeli toimi myös samalla jäänmurtajana heittosiiman avustuksella ja aika erikoisen oloista oli väsytys.

Mikan väsyttelyjen ansiosta saatiin pieni ura riitteen sekaan jonne sopi heittämään. Kohtapa oli itselläkin kala kiinni ja parempi kokoinenkin, mutta puoli metriä ennen haavitsemista karkasi. Kohta Mikalla taas samalta paikalta kala kiinni ja ylös. Ja heittopaikan vaihto ja itselle jonkin ajan päästä kala kiinni. Tovin päästä irti. Ennen tätä reissua luulin olevani hyväkin pitämään kaloja kiinni, mutta aika pahasti rapisi se usko sillä jatkoa seurasi. Kuitenkin onnistuin aamun vähän valjettua ja jäiden hivenen lähdettyä saamaan mustalla boobylla 810g killen, jonka kanssa piti hätäpäissään oikein kuvakin ottaa, kun tuntui kaikki kalat tippuvan.

Sittempä niitä kaloja saatiinkin mukavasti. Silti pudotin kaikkiaan reissussa ainakin 6 kalaa saaden vain luvan sallimat 4 ylös isoimman ollessa aika perus n. 1400g. Mika taisi saada 6-7 kalaa (kalastuksen valvojen kanssa sovittu c&r kuviot) karkuuttamatta yhtään ja taisi noiden joukossa olla jokunen vauraampikin yksilö. Itsellä jäi kyllä miettimistä, että miksi ihmeessä kaloja karkasi niin paljon. No okei, tärpit olivat rauhallisia ja hitaita sekä ainakin yhden karkuutin omaa hölmöyttäni päästäessäni siiman löystymään. Monta kalaa karkasi kuitenkin vapa pystyssä tiukalla siimalla ja samoissa knapekeissa on Viannankoskella kirret pysyneet moitteetta. Ei oikein muuta syytä keksi kuin tärppien varovaisuuden. Ehkä joku muu keksisi...

Reissuhan meni siis mainiosti ja ehti vielä hyvin suunnitellusti palkallisiin hommiin. Mukava täsmäisku aamutuimaan. Paikkana Mustalampi oli miellyttävä joskin matkaa tuli vähän reilusti eli n. 115km kotiovelta. Perhomiehen kannalta selkeähkö kevätpaikka. Kesällä on paikalla olleiden tahnamiesten mukaan hiljaisempaa kalojen suhteen ja veden väristä voisi päätellä, että jokibroilereissa on makuhaittaakin silloin. Kalojen perkaukselle oli varattu oma katos ja jos onkimies epäilee olevansa krapulassa, niin konsti löytyy varmistamaan tämä olotila. Nimittäin nielaisemalla palanen sianihraa jossa on muutama karva pystyssä, päälle aimo tujaus taskulämmintä dry vodkaa sekä perään luukku auki ja syvä nuuhkaisu Mustalammen kalanperkeitä täynnä olevaan kompostiin. Jos ankkuri edelleen pitää, niin ei ainakaan kovin paha kohmelo ole. Pistetään tähän lopuksi vielä melkein 360 astetta kuvaus lammesta videon muodossa.