Oltiin sovittu Hujasen kanssa, että käväistään reissu Nurmijoella. Siitäpä sitten tulikin omalta osalta koko kesän hiljaisin joskaan ei kuivin keikka. Ajelin torstaina Koirakoskelle odottelemaan toista sankaria ja ehdin siinä kalastella noin tunnin verran. Vettä oli suhteellisen vähän, mutta kuitenkin vielä riittävästi. Kalamiehiäkin näkyi ja lähtiessä niitä alkoi olla jo varsin kiitettävästi. Koirakoskelle on muuten annettava erikoismaininta tähän asti siisteimmästä ulkohuussista johon olen näillä kalapaikoilla törmännyt. Oli hirsisen mökin katonrajatkin oikein tilkitty itikkaverkolla. Hienoja ja viihtyisiä pelejä nämä nykyiset käymälät. Melkein pitäisi takapihalle yksi saada.
Itse kalastuksesta siellä ei jäänyt kauheasti jälkipolville kerrottavaa. Lähinnä larvastelin isoa kalaa etsien loppuliu'usta. Saaliiksi tuli vain 2 ahventa ja salakka. Niin ja oli muuten pojat kohtuu napakka hiki. En tiedä onkohan olemassa huurtumattomia aurinkolaseja, mutta jos ei, niin mulla on ihan mahdottomat kapistukset kesälämpöisillä käyttää. Yhdessä takavuosien katusählyturnauksessa Kuopion satamassa kuuluttajakin muisti finaalia pelatessa hehkuttaa kentällä olevan suomen hikisimmän miehen...
Kun Kiuruveden ihme kalastavalle maailmalle saapui paikalle, niin lähdettiin ajelemaan Päsmärille. Siellä saatiinkin kalastella todella rauhassa. Ainoastaan yhden kalamiehen näin vilaukselta joka ilmeisesti kävi pikaiseen niskan kopaisemassa. Päsmäri olikin paljon pitempi kuin muistin eli olin käynyt virppakamoilla siellä joskus 2000-luvun alussa. Nyt pääsin tekemään oikein mainion laskun, mutta taimenista ei tietoakaan. Ilmeisesti edellisestä istutuksestakin oli kulunut jo 4 viikkoa. Lasku huipuntui, kun esittelin uimataitojani Hujaselle. Jokeen kaatunut puu jatkuikin pidemmälle kuin oletin ja eikun siitä nurin sekä housuihin suht mukavasti vettä. Hujanen oli saanut kaksi pientä taimenta, mutta mittakaloista ei havaintoakaan. Sinällään mukava ja opettavainen keikka eli kalapaikkoja tuli opittua sekä jälleen uusi koski korkattu perhovälinein. Samoin kuin Koirakoskikin.
Päsmäriltä suunnattiin Mäkärälle ja itsellä oli mielessä, että jospa vaikka harjusta sieltä saisi, kun sitä on ajoittain ollut mukavasti. Mäkärällä olikin pari kalamiestä meidän lisäksi, mutta varsin mukavasti mahtui kalastamaan. Toinen kaverikaksikosta olikin saanut nippanappa mitallisen taimenen. Itse kahlailin ylempää kosken yli kunnioittaen tontit ja aloin larvastelemaan kaatuneen puun yläpuolista virtaa. Larvastelin todella tarkkaan ja vielä tein uuden laskun siten, että vaihdoin pupan rinnalle muddlerin. Ei niin kertakaikkiaan yhtään mitään. Yökin alkoi pimentyä ja lähdin laskeutumaan etsimään Hujasta. Eikös vaan siinä kaatuneen puun kulmilla tullut rypästyä ja selälleen koskeen siten, että kauluksesta vettä sisään kunnolla. Noh ei ollut uutta. Hieman tämän jälkeen tein myös löydön eli kiiltomato loisti pusikossa. En muista ennen nähneeni. Villin näköinen epeli.
Hujanenkin löytyi ja heti vaatimattomaan tyyliin kaiveli kameransa ja esitteli kuvaa muutaman millin yli 40cm taimenesta. Oli kuulemma ollut tosi pirteä kaveri ja ottanut oliiviin pupaan. Laiha kuitenkin kuin mikä ja oli päässyt nopean kuvauksen jälkeen takaisin koskeen. Tämän jälkeen lähdettiinkin autolle hieman matkalla larvastellen sekä seuraten, kun kaverikaksikosta toinen sai vielä napakan kokoisen säyneen tinselillä.
Ajettiin vielä ennen yhtä Koirakoskelle, mutta Hujasen viettämä perheturnee kymenlaaksossa sekä itsellä märät kamat & edellisillan aamukahteen kestäneet naapurin lomanaloittajaiset veroittivat voimat eli ei enää kalavehkeitä kaiveltu koirakoskella esille. Ajeltiin kerhonmökille makkaranpaistoon ja nautiskeltiin putelin verran puoliksi kalle-viinaa. Maailmakin on nyt jonkun verran parempi paikka. Summa summarum: toooodella hiljainen reissu kalojen suhteen. Mukavaa kyllä oli silti vaikka uituakin tuli ihan kunnolla. Nyt alkaisi sitten lomien viimeinen viikko. Olin himoinnut sille viikolle reissua Äyskoskelle, mutta en tiedä miten sen käy. Mulla on 3vrk ilmaista kalastusta Nokiselle ja voi olla, että käytän niitä nyt pois. Riippuu taas niin monesta asiasta, mutta se mikä on varmaa, niin tuskin voi enää hiljaisempaa reissua olla kalojen suhteen luvassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti