Vaienneen viulun kausianalyysi 2011

Talvi saapui viimein myös Pohjois-Savoon eli on aika palautella mieliin, että mitenkäs ne perhokalastukset menivät vuonna 2011. Käsittelen kuitenkin yhden asian ennen sitä eli kuten ehkä jotkut ovat huomanneet, niin täältä blogista on poistunut mahdollisuus kommentointiin. Sille on syynä se, että allekirjoittaneen malja on täyttynyt nettikirjoittelussa liittyen perhokalastukseen ja sen mukanaan tuomiin lieveilmiöihin. Siinä ei sen suurempaa dramatiikkaa ole eli mistään yksittäisestä tapauksesta ei ole herneet nokkaan menneet ja täällä blogissahan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta on ollut ihan mukavat ja eritoten asialliset kommentit. Samaa mieltähän ei asioista tarvitse koskaan toki olla. Jokatapauksessa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella itseni kanssa en kirjoita enää yhtään riviä kalastukseen liittyvää minnekkään muualle kuin tänne blogiin, jonka päivittämistä jatkan kuten ennenkin enkä tähän aiheeseen palaa tämän jutun jälkeen. Eniten alkoi ärsyttää taustalla selaimen F5-näppäintä painelevat joiden päätehtävänä tuntuu olevan pollata kirjoituksia ja hypätä sitten jos joku aihe sattuu pistämään sydäntä, niin jotain viestintä pitkin heti silmille vähän samalla ideologialla kuin Brandon väijyy torin nurkalla. Ja toinen ilmiö mikä on ottanut kupoliin iät ja ajat on nimettömänä räksytys, josta hyvä esimerkki löytyy nyt vaikkapa Nokisenkosken vieraskirjasta

Toki nyt siellä kotikatsomoissa naureskellaan, että kuka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön, mutta onneksi nämä on niitä leikkejä jonka voi jättää kesken toisin kuin esimerkiksi vaikkapa vattumaisesti rääkyvän koliikkivauvan hoitamisen, joka on mielekkyydessään joskus verrattavissa netissä tapahtuvaan "keskusteluun". No sepä tästä ja jos jotain asiaa on kalastukseen liittyen, niin meilillä tavoittaa edelleen (löytyy ylänurkasta Kuka mitä häh! -osiosta) ja Facebookin kautta viestillä. Se siitä ja sitten asiaan eli pohdinnat menneestä kaudesta 2011 perinteisellä jaotuksella

Kevät:
Pääsiäisen seutuun oli tarkoitus käydä Viannankosken "avajaisissa", mutta myöhäisestä ajankohdasta johtuen se meni juoksutusten takia mönkään. Sen sijaan Huhtikuun alussa tuli heitettyä yksi lupa Äsylle korrikalojen perässä. Sieltä niitä tekijämiehille joku haaviin vaikka sumareita ei juuri näkynytkään. Itselle pari nousua pinturiin, mutta ei tartutuksia. Reissua varjosti haaroista vuotaneet kahlurit



Seuraavaksi käytiinkin edellisvuoden innoittamana Kymöllä Huhtikuun lopulla Hujasen kanssa. Sieltä saaliiksi 43cm taimen streamerilla ja pari pienempää nymfillä joista toinen oli kauden ainut kroppakala ollen pyrstöstään kiinni eli jäi päätyperhoon iskiessään ohi/hylätessään pinturin. Sitten olikin luvassa pari reissua seisovaa vettä eli ensin Mustanlammelta Heinävedeltä 4 kirreä Bomanin kanssa ja sen jälkeen Myöhäsen Eetun kanssa tutustuttiin Kivilampeen Kuopiossa ja sieltä saatiin kirret mieheen.





Toukokuussa tuli käytyä myös perinteinen pilit pataan reissu Nokiselle päivää ennen kahluukiellon loppua sekä yllättävän mykkä reissu Mustanlammelle. Kuun lopussa oltiin perheen kanssa lomailemassa Vuokatissa ja silloin tutustuin paikalliseen Jormaskoskeen. Sieltä yksi äkäinen kirjolohi karkasi ja toinen päätyi lopulta folion sisään grilliin.




Kesä:
Kesäkuun alussa tuli tehtyä reissu Viannalle veljesten voimin. Petri ja Iiro pitivät pilkkanaan ja itselle napsahti mp. Samoissa tunnelmissa jatkettiin ennen niin varmalla saalispaikalla eli Kellankoskella. Pielaveden pitkävartisten koskihaavien markkinamies väsytetteli taimenia vähän väliä, kun itselle oli saldona vain kaksi karkuutusta. Sitten olikin vuorossa jo Haihunkoski Tampereen kupeella työreissulla lähempänä Juhannusta. Siellä tuli saatua mukavasti opastusta kalastukseen ja yhden kirren käytin haavissa. Mukava paikka jonne palaan ensi kesänä jos ei ihmeitä tule. Kesäkuun loppuun sopi myös yksi pisto Konnekoskelle, josta ei muuta tullut kuin alamittaisia taimenia useampia





Heinäkuun alussa taas yksi mp Viannalle ja sitten Iiron kanssa Huopanalle. Sekin reissu vaikutti todella hiljaiselle jos ei lasketa 99 särkeä, mutta aivan lopussa sain sentään yhden 44cm eväleikatun tanelin. Huopanan jälkeen kävin yön Kymöllä, josta heti luvan alkuun sain 47cm taimenen ja sitten olikin loppuyö mykkää. Tarina tosin kertoi, että seuraavana päivänä olisi saatu kauhea mötkö sieltä, mutta sille ei nyt vahvistusta ole tullut. Heinäkuulle sopi vielä yksi mitallisten suhteen mp Huopanalle sekä tulvavetinen reissu Viannalle, jossa Hujanen loisti varttitunnin ajan, mutta muuten oli vienti samaa kuin aikanaan illan viimeisillä hitailla



Syksy:
Elokuun alussa käytiin Bomanin kanssa taas Mustanlammella ja laihat oli saaliit. Lopussa tuli onneksi päivää piristänyt reilu 500g ahven yllärinä. Sitten taas Viannalle ja nyt oli vesitilanne kohdallaan. Kosken alaosista tuli lupa täyteen yllättävän nopeasti mustalla liitsillä. Seuraava reissu Esan purolle ei mennyt ihan niin putkeen eli mp ja rengas rikki autosta



Syyskuu aloiteltiin Hujasen kanssa tulvassa olevalta Viannalta ja tulos mp. Nuo tulvat kiusasivat koko ajan ja joutui ajoittain turvautumaan myös virveliinkin vuosien tauon jälkeen. Sitten käytiinkin katsomassa Varkauden pojan näytöstä Mustanlammella. Tuli pataan aika selvästi, mutta onneksi nyt edes yksi kirre vältti mp-reissun. Tosin heti parin viikon perään tehtiin täysin mykkä keikka samalle lätäkölle. Tämän jälkeen taas Viannalle, josta patoluukku-shown tahdissa kuitenkin lupa täyteen. 35-v synttäreitä juhlistin tutustumalla Palokkiin Heinävedellä ja sieltä yksi kirre sekä karkuutus



Lokakuussa reissu Viannalle aivan järjettömään tulvaan ja sieltä virpalla yksi kala. Sitten pitivät seuraavaksi pintovat kirjolohet pilkkanaan Riistavedellä ja saaliiksi jäi yksi pikkuinen liitsillä. Kuun lopussa vielä kerran Palokkiin ja aivan lopussa Mikan gtfourilla tuli saatua liki 2.8kg possu. Kauden viimeinen reissu tuli tehtyä 12.11 Viannalle ja jälleen oli yöllä patoluukut avautuneet. Reissun alussa yksi kiinni ja siinäpä ne kalakontaktit



Summa summarum:
Edelleen on ensimmäinen taimen näkemättä joka ruokailee korreilla (tosin eipä tuo ihme näillä sumari-reissujen määrillä) ja kesän osalta kalastus oli perinteisen vaikeaa. Syksyllä sotki taas Viannan suhteen tulva monta reissua. Mutta toisaalta kaloja tuli ihan ok ja painopiste säilyi ennallaan eli muutamia taimenia ja kirrejä sitten vähän enemmän. Kauden mittaan yksi asia sai varmuuden eli neppari-allergia varmistettiin testeillä KYS:n ihotautipolilla ja sitä kautta on nyt Vissun Ikonit neopreenivapaana hommattu mittatilauksena. Visionille todella iso kiitos aivan loistavasta palvelusta tässä asiassa!




Talveksi blogi taas hiljenee jonkun verran ja kelaa vauhtia kevättä kohden kuin vanha diesel. Perhoja on tulevalle suvelle mukavasti jäljellä. Kalustoa ei tarvitse kahluukenkiä lukuunottamatta hankkia lisää. Nyt on hyvä siirtyä etsimään kirrepilkki-välineitä varastosta ja seuraava kalareissu lieneekin liitsin lilluttelua Kivilammella jahka siellä on avajaiset. Mukavaa talvea kaikille kalamiehille!