Kaunis aamu, laiha saalis

Oli viikottaisen Viannan-reissun aika. Tällä kertaa johtuen vaimon töistä se oli ajoitettava aamulle. Se olikin kyllä todella komea. Ajelin maakunnan läpi kohti Viannankoskea ja isänmaa näytti parastaan. Auringon kajoa ja usvaisaa maalaismaisemaa. Ilma oli vaan jo syksyinen eli Seatinkin mittari näytti 2-3 astetta koko matkan. Kosken rannalla Esa vahvisti nämä lukemat. Samalla tarkistin paljonko se kotiportti-Vianta väli on kilometreissä. Taisi olla n. 64km. Paikalle oli eksynyt myös toinen kalastaja ja hän näytti olevan virvelimiehiä. Muita kalamiehiä ei ollut luvassa ja sehän sopi meikäläiselle kuin sialle otsatukka.

Tiesin, että tällä kertaa olisikin jo kalat varmasti tiukemmassa. Ja niinhän ne olivatkin. Omalta osalta reissu alkoi aika veikeästi, kun virittäessäni pelivermeitä tulille jäi kutistesukka-looppi kätöseen. Johtuiko siitä, että dt siima oli aika ohutta. Vahvistin kuitenkin kutistesukan pään kuten ennenkin pikiksellä ja kesti viimeksi kolmen kirjon kanssa meuhkata. Noh, onneksi ei mennyt kalan kanssa. Takaisin kuitenkin koskelle eli virvelimies sai tarpeekseen jo hieman aamukasin jälkeen eli itselle oli pedattu mitä parhaat kalastussessiot. Kalastinkin tosi tarkkaan vesitilanteeltaan ennallaan olevia kuohun reunoja, mutta ei kerrassa mitään. Välillä vaihtelin patoluukun edusvallille, mutta ei niin ei. Kalat tuntuivat karttavan kaikkia pyyntejäni eikä edes edellispäivänä perhorasian sivuilla keskustelua herättänyt kirrepupakaan pelittänyt. Luukkumies Luttinen käväisi myös paikalla, mutta hän ei ollut patoluukkujen aukaisu hommissa. Valitettavasti...

Lopulta sain kuitenkin kalakontaktin, kun heitin laavun edustalta kivivallilta kohti Maaningan puoleisia luukkuja. Kala jurnotti pohjassa ja kun yritin antaa painetta räikkä soi eikä jantteri osoittanut kovin suuria yhteistyöhaluja. Lahna se ei ainakaan kroppakalana ollut. Sen tunsi liikkeistä. Jonkin ajan päästä tunsin kun vapa keveni kesken lyhyen spurtin ja tuli pari nopeaa potkua. Kelailin sisään niin ylimpään liitsiin oli tarrannut ahven. Jäi kyllä mietityttämään, että mikä junnasi alhaalla. Tuskin ehkä ahven olisi tullut jos hauki olisi ollut. Vai ottiko ahven ja hauki yhtäaikaa. Oliko sitten parempi kuha. Vai oliko uhfomiesten tekosia. No oli mikä oli, mutta sinne meni...

Sain vielä yhden tärpin kuohun reunasta ja bonuksena kiisken. Kohtuu monipuolinen on repertuaari mitä Vianta tarjoilee. Mutta siis summa summarum niin kylläpä vaan meni kulkuset pataan. Mutta ei kyllä tällä kertaa harmittanut. Maltoin syytää koko luvan ja oli tosi hieno keli. Kerrankin myös pysyin pystyssä koko luvan ajan. Saisi kyllä tuota vettä tulla lisää. Meni tänäänkin pitkälti toistakymmentä perhoa.

Pistetäämpä vielä loppuun kuva, kun löysin vaapun kiveltä laavun edustalta koskesta. Olihan se kahlattava hakemaan ja tätä uitellaan hauelle tytön kanssa vielä. Tällä on ilmeisesti haettu sitä "vähän" isompaa kalaa Viannan syövereistä...