Tuuli sotki Nokisenkoskella

Oli viikottaisen kalareissun aika. Nyt järjestelyt näyttivät sille, että käväisen Nokisenkoskella. Rouvan yövuoro takasi etten voisi koskella olla ilta puoli kahdeksaa pidempään. Koska aamupäivän työposti oli hiljainen ja odottelen kommentteja, jotta pääsisin hommissa eteenpäin, niin lähdinkin ihan ajoissa tuumien, että tehdään illalla tarvittaessa hommia. Edellisinä päivinä oltiin myös pk.netissä heittotekniikasta keskusteltu ja koetin päästä tällä reissulla hakemaan rentoutta heittämiseen. Toisin kuitenkin kävi.

Koskella ei juuri kalamiehiä ollut yhtä kanootilla uistinta vetävää lukuunottamatta. Vesi oli ennätysalhaalla. Ei ole tuo ylimmäisessä kuvassa oleva saaren soraikko ennen ihan noin pahasti näkyä. Tai no varmasti joku muistaa vuoden jolloin on näkynyt, mutta ihan nyt lähivuosina. Edellisenä iltana sain vinkkejä kalastaa syvää uomaa sillan kupeesta ja sitä koetinkin vähän aikaa. Oli kohtuu vaikeaa heittää, kun alajuoksulta tuuli aikuisten oikeasti kuten videolta näkyy



Kahlailin myös saareen ja kävin syvän uoman kalastelemassa sekä larvoilla että liitseillä. Ei havaintoa kaloista. Ainoa havainto oli sorsaemon ränkytys, kun ajoi pikkuhiljaa muuttokypsän poikueensa toiselle rannalle. Syykin selvisi pian eli syvänuoman kivipakalla puikkelehti minkki. Loistava otus jolle ei luontaista vihollista ole suomen luonnossa. Eikun vaan kettutytöt kaikki vaan vapaaksi luontoon...



Kävin jututtamassa kanoottimiestä, kun hän oli saaressa lippaa viskomassa matalanuoman niskalla. Kertoi kaksi 45cm taimenta aamulla saaneensa uistellen ja toisen laskeneen pois. Edellisenä iltana oli kuulemma matalassa uomassa näkynyt myös isompia kaloja. Niitä ei vaan perinteisesti ollut saatu ylös. Piakkoin sain itse tarpeekseni varsinkin kun sillanympärystöön ilmestyi virvelimiehiä ja en voinut jäädä myöhäisempää iltaa odottamaan sekä sitä kautta mahdollista tuulen tyyntymistä.

Täytyy sanoa, että harmittaa kyllä kovasti tämä reissu. Oli vähän toisenlaiset odotukset. Mutta näitä sattuu eikä tuolla tuulessa oikein ollut mitään järkeä syytää, kun ei ollut pakko. Ensi viikolla pitää harkita Viannankoskelle reissua keskiviikkona. Nokisella kyllä kalaa tuntuu olevan, mutta taidan ehkä säästää viimeisen ilmaisen reissuni sumariajalle. Tämä vuosi oli vaikea Nokisella meikäläiselle. Keväällä kolme kalaa ja siinäpä ne sitten olikin. Ei tosin nyt hirveän montaa reissua tullut tehtyä ja viime kesän tapaisia läpiyön keikkoja ei tainnut olla yhtään.