Kauden kovin vääntö syyskylmässä

Tarkoitus oli tiistaina käydä Viannankoskeen jälleen tutustumassa, mutta tällä kertaa siellä oli jotain ulkomaalaisia vierailijoita, niin reissu siirtyi vuorokaudella. Keli oli kylmennyt reippaasti ja kun pääsin koskelle alkoi sataa rakeita ja tuuli pirun kylmästi. Pikkasen kirosin etten ottanut kynsikkäitä mukaan. Muita kalamiehiä oli pari paikalla eli virvelimies oli ottanut paikan kuohun alta hotspoteilta sekä armoitettu suuren kuhan pyytäjä Hannu aka Karttulan mies oli myös saapunut. Molemmilla oli 12h lupa ja olivatkin jo aamukasilta saapuneet. Esa osasi kertoa, että virvelimiehellä, oikein mukavalla sellaisella, oli jo kaksi kalaa ylhäällä ja Hannukin oli yhden saanut.

Aloittelin kalastuksen menemällä patoluukulle lipan alle ja katselin, kun virvelimies nosti kolmannen kalansa (kiintiö on 4 kalaa/12h). Kohta Hannukin pääsi samoilta sijoilta väsyttämään toista kalaansa ja saikin kirjon ylös. Valkea liitsi punaisella päällä ei ottipelinä ketään varmaan yllätä. Kovasti pisti tämäkin kala vastaan. Itse pääsin samoille tulille, mutta pari puhelua sotkivat ja jouduin palaamaan takaisin autolle hoitamaan "bisneksiä". Pääsin kuitenkin samoille seteille uudelleen ja kun olin vaihtamassa paikkaa eli kelailin siimaa sisään, niin tälläsi kala kiinni. Yllättävän lujille pisti tämäkin. Kirkkaan vihreää Chartreuse-liitsiä puri. Kalan kun sain haaviin, niin paikalle tuli myös Paanasen Jani kaverinsa kanssa eli 5 jamppaa oli koskella.



Sitten pitikin itsellä hiljaisempaa tovin. Kävin kopaisemassa Pielaveden puolta vallin reunaa kahlaten sekä sillan yläpuolella olevia virtoja. Katselin myös, kun Paanasen kaveri sai kirjon "pikkulirusta" sillan yläpuolelta parkkipaikan kupeesta ja Jani koukutteli myös kalaa tehokkaasti sillan alta montusta. Virvelimies myös karkuutti ison kirren Maaningan puolelta luukkujen edestä perinteisesti juuri ennen haavia. Jahka paikkoja vähän vaihdeltiin, niin pääsin sinne itsekkin heittämään. Jonkun tovin päästä vietiin perhoa todella voimakkaasti. Selvästi oli isompi kille ja nyt sai tehdä tosissaan töitä. Kala otti kovan spurtin kohti ja onneksi pysyi knapekissa kiinni. Sitten mentiinkin taas jo toiseen suuntaan ja räikkä lauloi suloista virttään. Jokunen tovi meni ennenkuin sain kalan asettumaan haaviin ja selvästi oli vanhempaa istutuskertaa. Ei uskalla tajuttomasti lyödä painetta, kun ei tiedä aina miten hankautunut tapsi on ja pannulle on kala menossa. Taisi muuten olla meikäläisen isoin kille eli tällä painoa pikkasen rapiat 2.8kg. Alkoi olla jo kalaa omiksi tarpeiksi.



Juttelin tovit virvelimiehen kanssa ja palasin vielä edelliselle paikalle heittämään. Hannu totesi, että vaihtaa virvelin, kun ei käsi kestä enää heittää. Sanoi samalla, että yhden kalan kun saa niin lähtee kotiin. Noh, tovin ehdin syytää ja nyt tarjoilussa kelpasi litkan ylimpänä ollu valkoinen pinkkikauluksinen kuulapää. Kala olikin selvästi tuoreempaa istutuserää. Huikkasin Hannulle, että otatko tämän jos saan ylös, niin lähdetään kotiin lämmittelemään. Tuntui kelpaavan ja itsekkään en kalaa ryssinyt joten kiintiö oli täynnä. Mukavaa vaihtelua tämän kesän lukuisten mp keikkojen suhteen. Myöskin pari ekaa kalaa oli vanhempia istareita ja antoivat kelpo vastuksen. Mukava oli myös huomata, että keväällä ostamani vissun haavi toimii hyvin eli isompikin kirjo sopi helposti eikä tarvinnut käsin painaa kalan päätä haaviin kuten olen jonkun kuullut tekevän...

Hannun kanssa lähtöä tehdessä kuultiin, että kiitettävästi oli ainakin Paanasella käynyt kalaa haavissa. Kirbelit on nyt selvästi laajemmalla alueella, kun vesi on kylmennyt. Nyt kalaa saa varmasti ihan laavun edestä vallilla syytämällä eli kahlaus ei välttämätöntä. Kovaa vastusta tuntuu myös osa tarjoavan. Kylläpä siellä nyt kelpaa kalastella jos kirjojen pyyntiä ei kavahda. Niin ja saihan Hannu myös muuten n. 35cm taimenen. Mutta yksi ikävä puoli on Viannalle tullut ja se on vihreä pirun liukas limainen levä. Sitä on perhoissa koko ajan pohjakosketuksien myötä ja todella liukasta kengän alla.

Se oli semmoinen kolmen ja puolen tunnin reissu. Todella hyvät fibat jäi tuosta isomman kirren kanssa väännöstä. Muuten kalaa tuntui olevan paljon joten ei tarvitse rintaa rottingille vetää suorituksesta eikä elätellä luuloja olevansa kovakin kalamies. Nyt onkin sitten seuraava reissu auki. Näyttäisi, että se on 10.10 Viannalle Söden, Harrin, Vehviksen ja kumppaneitten kanssa ja sitä kautta käydään saunomassa kauden pölyjä Siilinjärvellä ja toivottavasti Artsikin olisi paikalla soppaa keittelemässä. Korpilohi kyllä houkuttelisi, mutta pikkasen epäilen, että se saattaa jäädä. Pitäs nimittäin hirvimetsällekkin ehtiä ja alkaa päivät olla viikolla turhan lyhyitä...