Viime keväänä tässä vaiheessa oli jo monta reissua Äyskoskella takana. Nyt perhokauden avaus antaa odotuttaa itseään turhankin pitkään myöhässä olevasta keväästä, maasäteilystä sekä pahan silmän katseesta johtuen. Sen vuoksi myös blogini on elänyt aika hiljaista eloa kevään ajan. Osa syy on myös sillä, että perhoja en yhtä villiä ideaa lukuunottamatta ole sitonut tammikuun jälkeen eli ei ole ollut esiteltävää silläkään saralla. Mutta meinaapa pojat vähän sitten ollakkin polttoja kalalle! Ensimmäiset sumariaiheiset unet näin toissa yönä. Tervettä? Ehkei... Kaluston osalta ädläys ollut kerrankin luvatun mukaan nollassa talven osalta. Oikeastaan ainoa päivitys on, kun viimein ymmärsin jättää alasarjasählyt 10v kävelemisen jälkeen, niin sieltä vapautuneen pelikassin otin parempaan käyttöön kuten kuvasta näkyy
Olen tässä viime päivinä kuunnellut kuinka velipoika Iiro käytti viikonloppuna kauden avaavaa mittataimenta haavissa, lueskellut Sipposen Pietun Muuramenjoen kirjoista, Södekin soitteli jo haavinsa kastelleen ja Pielaveden suuri poika on menossa Kärnälle tulevana sunnuntaina. No ei ainakaan vähennä intoa nämä uutiset päästä kalalle. Valitettavasti omalta osalta avaus taitaa olla suht perus kirjojen ongintaa kiirastorstaina Viannalla. Toisaalta mukava aloittaa kausi niinkin vaikkei mitään saisikaan. Tuleepahan heitettyä ainakin paljon. Todellinen korkkaus tulee sitten sumareiden perään mikäli keli sallii pääsiäisen jälkeen tiistaina Nokisenkoskelle. Siinä on vielä monta mutkaa matkassa kuitenkin. Eniten tässä harmittaa, että Äyskosken kalastus jäänee likimain nollaan ja en oikein itse ole sellaisia ihmisiä, että soittelen ja varailen luvat ja sitten perun ne kelien ollessa huonot. Sen verran on myös rahat nyt tiukassa etenkin kun tuli viikko-osake perheen kanssa ostettua Katinkullasta, että ei viitsisi lähteä larvastelemaan 30e hinnalla Patolaan. No aika näyttää miten kevät tästä etenee. Selkeästi vähemmän on kalastusta kuitenkin luvassa kuin viime keväänä.
Kuitenkaan ihan ilman kalastusta ei ole tullut oltua. Kävin Kivilammella nautiskelemassa kevät säästä ja liitsejä liottamassa. Pari kirjoa sain ruokapöytään ja olivatkin varsin nättejä eväkkäitä. Harmi, että paikan säännöt ovat kesän ja perhokalastajien suhteen hieman nihilistiset eli venevuokra kohtuuton ja kelluntarengas kielletty (tosin ei mulla sellaista ainakaan vielä ole muuta kuin vyötäröllä). Ei tarvitse perhokalalle sinne mennä, valitettavasti. Samalla opin taas ties monennenko kerran, että ei pitäisi ostaa halpaa. Ostin nimittäin motonetistä halpaa siimaa pilkkionkeen, temppu jota en tekisi perhoperukkeisiin, ja tästäpä sitä sitten yhden kalan karkuutuksen kärsin siiman katkeamisesta johtuen. No Siperia opettaa...