Revanssia hakemassa

Ei ole kevään reissut menneet kuin Strömsssössä ja tähän tuli lähdettyä hakemaan revanssia Heinävedeltä. Boman oli jo maanantai-aamuna käynytkin lammella ja kahdeksan kappaletta oli kirrejä haavissa käyttänyt. Joskin syönti oli loppunut kuin seinään tuulen alettua. Jahka lammelle pääsin itse, niin sainkin siellä melkein koko ajan yksin kalastaa. Ja ylläri pylläri, skädääm sekä ananasakäämä, niin taas tuuli niin pirusti. Tänä keväänä onkin aika ikävästi tuulet ja tulvat kalamiehiä kiusanneet ja olosuhteethan on kaikille toki samat. Velipoika oli Vihalla edellisen viikonlopun aikana ja yhteen mitalliseen taimeneen jäi sielläkin kolmen saldo ja varmasti tulvavesi ei auta tilannetta nyt oikein missään. Toisaalta jospa saataisiin sitten hyvä heinä-elokuu tätä kautta

Mutta joo nopeasti takaisin lammelle. Homma lähti käyntiin kuin elokuvissa. Ensimmäinen heitto ja kuvan kala haaviin. Pinkkiliitsi on keväällä erittäin maistuva eväs talven jäljiltä olleille kaloille tummassa vedessä. Mikakin taisi kaikki kalansa ko. kamppeella saada. Sitten vähän hiljeni ja tuskailin tuulen ja laiturin raoissa olevan heittosiiman kanssa. Yksi kala kävi tukistelemassa eikä mitään sen ihmeellisempää



Käppäilin tyynenpuoleiseen päähän lampea pitkospuita pitkin ja eipä sielläkään mitään ollut paitsi sammakoita. Niitä oli ihan kivasti kyllä. Lyhyesti tyhjää sieltä ja paluu alkuperäisille pelipaikoille toi haaviin pienen kirren joka nyt tuolla tirisee savustuslaatikossa. Tuuli ei oikein tuntunut tyyntyvän ja lampi vaikutti aika kuolleelle. Eikä sieltä kyllä mitään sen kummempaa sitten löytynytkään



No kuitenkin pari kalaa tällä kertaa haaviin. Itse tykkään kohteena paljon Mustanlammesta. Siellä on nörttimäisesti sanoen infrastruktuuri kunnossa eikä tarvitse veneen kanssa pelleillä. Nyt sitten mietiskellään mitä seuraavaksi. Varmaankin tulee pieni tauko onkihommista johtuen jo noista tulvistakin. Toivottavasti sitä vettä olisi myös silloin kun allekirjoittaneen kesälomat on eli joskus heinäkuun puolesta välistä eteenpäin nelisen viikkoa. Päätän täältä tähän ja alan syömään savukalaa...

Kuravettä

Ei löydetty oikein Varkauden sellun pilaajan kanssa yhteistä aikaa Mustanlammen reissulle joten piti suunnitella jotain muuta. Tällä kertaa valinta osui viime keväiseen tapaan Kivilammelle. Vene oli vuokrattava etukäteen johtuen järjestävän seuran omista liikekuvioista ja eipä tullut sitä kysyessä huomioitua, että mitä Erkki Nysten oli lauantaille luvannut. Kappasta vaan, kun taas sitä tuulta ja vesisadetta. No eipä auttanut valittaa, kun lupa oli ostettu ja venevuokrat maksettu. Sitten pitikin alkaa metsästämään seuraa kalalle ja siinä toimii aina pk.net. Tällä kertaa mukaan ilmoittautui mr Sly nikkiä käyttävä kalamies (ei tämä sama suu vinossa oleva Brigitte Nielsenin ex kuitenkaan, joka tunnetaan suurista luonnerooleistaan mm. Rambo-elokuvissa)

Hänen kanssaan tehtiin puolille päivin treffit Kivilammelle. Kävin hakemassa airot ja veneeseen tapin seikkailupojilta ja heti rantaan tullessa oli ikävä näky. Vesi oli värjääntynyt täysin maitokahviksi sateitten ja sulamisvesien myötä. Ei hyvä, ei yhtään. Hetken päästä paikalle saapui myös kalakaverini ja siinä heitettiin Martti Servomaiset välitassut ja pikkuhiljaa lähdettiin ongelle. Painuttiin suoraan "myllylahukkaan", josta Myöhäsen Eetun kanssa viime keväänä kalat saatiin. Nyt vaan ei saatu kuin kokemusta. Paitsi toki olin unohtanut ankkurin solmun tarkastaa eli saatiin se edes jäämään lammen pohjaan. Ei paha taas. Kaveri kommentoikin osuvasti tähän "kyl me tietysti voidaan uistellakkin"

Heiteltiin pari tuntia lammella ja ei havaintoa kaloista. Pari nuorta perhomiestä nähtiin lisäksi ja paikalle oli tulossa ponttoonilautalla tutun näköisiä kavereita talvisilta ajoilta eli jotkut Puijon Pilkin "kairan kuivattajaiset" tai miksi ikinä olivatkaan nämä zembalot nimenneet. Ei kyllä oikein napannut touhu kyllä yhtään tuulen takia ja ei oikein riittänyt muovipussista tehty laahusankkurikaan hidastamaan menoa tarpeeksi. Vesi oli tosiaan todella sameaa ja perhosiiman osuttua veteen jäi heti kuvio pinnalle siitä. Kalojahan lammessa varmasti olisi ollut, mutta nyt ei huumori eikä into riittänyt niitä etsimään. Reissun parasta antia oli ehdottomasti oppia tuntemaan uusi kalamies ja sovittiinkin mahdollisista yhteisistä tulevista reissuista jolloin voidaan näppärästi jakaa polttoainekuluja sekä pienenä miinuksena kaverille toki, että joutuu meikäläisen lässytystä kuuntelemaan

Semmosta, turhan tuttua, settiä tänään. Seuraavaksi ei ole havaintoa, että minne ongelle. Voisi yrittää kyllä jallitella haukia tuosta lähijärveltäkin perholla. Ei vaan ole kyllä mitään käsitystä milloin hauen kutu on siellä ohi...

Kauden ensimmäinen pilkullinen haaviin

Kolmas vuosi peräkkäin tuli lähdettyä Vappu-päivänä kalalle. Viime vuonna oltiin lammella Heinävedellä ja kaksi vuotta sitten oltiin Kymöllä Iiron kanssa yhdellä oman lyhyen perhosteluajan parhailla reissuilla. Nyt oltiin lähdössä Kiuruveden paikallisen Harri "Höylä" Soikkelin kanssa jälleen Kymölle. Oma parin viikon takainen reissu sinne meni täysin reisille tuulen ja vesisateen takia. Lisäksi nyt kun aloin kamoja katsomaan, niin kasettikelani on jossain paikassa X ja tuo X ei ole minun karttoihin merkattuna. Eniten harmittaa, että siinä oli puolattuna firmalta 10v palveluksen kiitoksena saadulla lahjakortilla ostettu suht vähän käytetty Vissun Vibe. No toivottavasti kela vielä löytyisi jostain. Eikä mennyt tämäkään reissu ihan hienosti kelien suhteen. Tuuli vielä kovemmin kuin viimeksi jo aamulla ja pohdittiin reissuun lähtöä, mutta oli muitakin intressejä tavata kuin kalastus, eikä nyt oltu näiden suhteen homoeroottisilla asioilla liikkeellä, niin lähdettiin kuitenkin vaikka tiedettiin kalastuksen tulevan olemaan vaikeaa. Edellisellä viikolla, kun luvat varattiin, niin lupasi 11 astetta auringonpaisteessa. Toisaalta myös motivoi lähtemään tieto varsin messevästä taimenesta ko. vesiltä lähipäiviltä josta ei sen enempää kuin, että nyt on kuvatkin nähty eikä ole ote HTT:n sähkeuutisista

Muiden ihmetellessä aaton rientojen jäljiltä aamulla kotonaan, että mikä ovi oli auki mistä tuli se kissa joka pissi suuhun yöllä tai yrittämässä uuteen nousuun, niin oltiin jo Hujasen kanssa Kymön parkissa. Viriteltiin settejä siinä ja itse olin vähän siipirikkoinen niiden suhteen. Hyvin pian totesin, että parempi vaihdella upposetit ja Kiuruveteläinen taisi pintasiimalla syytää. Niska huusi mykkyyttään ja tuuli oikeasti aika järkyttävästi. Nyt kuitenkin tuuli "kyläkaupalta" eikä järven selältä, niin pystyi kohtuullisesti heittämään Vesannon suuntaan sekä upposiimalla kohtuu mukavasti myös vastaiseen, kun odotti mäkihyppääjämäisesti sopivia tuulirakoja. Niska kuitenkin oli aamusta täysin mykkä ellei yhtä tärpin poikasta Hujaselta lasketa

Seuraavaksi käytiin sillan alunen kokeilemassa molemmin puolin. Opettajalle tälli siellä, mutta muuten hiljaista piteli. Palattiin niskalle ja sinne ilmestyi joku paikallinen kaveri ideanaan kyttäillä milloin kalasääski/sääksi/en minä kele ikinä muista mikä se on viralliselta nimeltään, tulisi kuvattavaksi. Siinä rupateltiin niitä ja näitä alueen menoista sekä meiningeistä. Niskalla hivenen tyyntyi toviksi ja kuin vahingossa kala kiinni allekirjoittaneelle streameriin. Sieltähän tuli tottakai perinteisellä mitalla varustettu 35cm varsin kirkas eväleikattu eväkäs. Tämä kuvattiin tällä kertaa nopeasti vaikka lasken kyllä normaalisti kaikki alamitat takaisin turhia kuvia räpsimättä

Kansankynttilä pisti seuraavaksi indikaattorisetit läjään ja ilmestyi vierelle kalastamaan. Sanoinkin hänelle, että "siinäpä ei kauaa mene kun tuut siihen ja ongit sen vähän isomman kalan ihan vaan ärsyttääksesi, että voit kiittää jo minua etukäteen, että sain tuon yhden". No meni ehkä 5min ja 44cm taimen hänelle haaviin jota alla olevassa kuvassa väsyttää hän vetten päällä seisten kuin eräs tunnetumpi kaveri parisen tuhatta vuotta sitten kansantarinoiden mukaan. Nyt ei tarvittu kuitenkaan pyhää henkeä mukaan, vaan mustaa nymfiä puri kohon alla tämä eväleikattu

Muuten ei sitten näkynyt mitään. Lyhyelle aikaa tuli tapahtumat. Paikalla ollut "kameramies" kertoi, että pintakäyntejä on näkynyt aiempina päivinä, kun tyynempää ollut. No nyt ei näkynyt kuin vissiin yksi joka jäi minulta kyllä huomaamatta ja tuuli oli niin kovaa ettei sokkonakaan voinut pintureita edes ajatella heittävänsä. Muutenkin kevään reissut taimenen suhteen ei hirveästi käteen jättäneet. Ei yhtään nähtyä pintakäyntiä, ehkä 5 korria bongasin vedessä. Pitäisi vaan olla mahdollisuuksia ja aikaa käydä silloin kun kelit on kohdallaan, valitettavasti vain ei ole vaan on mentävä ennakkoon sovitelluilla päivillä. Nyt ei tänä keväänä vaan oikein natsannut säät omille reissuille. Kalojahan varmasti olisi ollut vesissä, mutta mm. keväinen nymfi-kalastus on meikällä yhtä hyvin lapasessa kuin Lomanin Teuvolla laulaminen ja naisten kanssa vehtaus.

Tästä mennään nyt sitten kesää kohden. Seuraavaksi ehkä Mustanlammelle Bomanin kanssa. Taimenten jahtauskin pyörähtää käyntiin hiljalleen aktiivisemmin. Ei aavistustakaan, että missä ja milloin seuraavan kerran. Jotain kuitenkin on varmaa eli jos en kelaa löydä, niin joudun siima&kela ostoksille ja se ei hymyilytä yhtään. No tyhmästä päästä kärsii koko ruumis...

PS: ennenkuin joku pikkunäppärä anonyymi-viäräleuka aloittaa räksytyksen, niin Kymöllä ei ole kahluukieltoja. Siellä on erikseen joku poikastuotantoalue jossa kalastus on kielletty. Sen alueen toimivuuteen en osaa sanoa juuta enkä jaata