tiistai 22. marraskuuta 2011

Vaienneen viulun kausianalyysi 2011

Talvi saapui viimein myös Pohjois-Savoon eli on aika palautella mieliin, että mitenkäs ne perhokalastukset menivät vuonna 2011. Käsittelen kuitenkin yhden asian ennen sitä eli kuten ehkä jotkut ovat huomanneet, niin täältä blogista on poistunut mahdollisuus kommentointiin. Sille on syynä se, että allekirjoittaneen malja on täyttynyt nettikirjoittelussa liittyen perhokalastukseen ja sen mukanaan tuomiin lieveilmiöihin. Siinä ei sen suurempaa dramatiikkaa ole eli mistään yksittäisestä tapauksesta ei ole herneet nokkaan menneet ja täällä blogissahan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta on ollut ihan mukavat ja eritoten asialliset kommentit. Samaa mieltähän ei asioista tarvitse koskaan toki olla. Jokatapauksessa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella itseni kanssa en kirjoita enää yhtään riviä kalastukseen liittyvää minnekkään muualle kuin tänne blogiin, jonka päivittämistä jatkan kuten ennenkin enkä tähän aiheeseen palaa tämän jutun jälkeen. Eniten alkoi ärsyttää taustalla selaimen F5-näppäintä painelevat joiden päätehtävänä tuntuu olevan pollata kirjoituksia ja hypätä sitten jos joku aihe sattuu pistämään sydäntä, niin jotain viestintä pitkin heti silmille vähän samalla ideologialla kuin Brandon väijyy torin nurkalla. Ja toinen ilmiö mikä on ottanut kupoliin iät ja ajat on nimettömänä räksytys, josta hyvä esimerkki löytyy nyt vaikkapa Nokisenkosken vieraskirjasta

Toki nyt siellä kotikatsomoissa naureskellaan, että kuka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön, mutta onneksi nämä on niitä leikkejä jonka voi jättää kesken toisin kuin esimerkiksi vaikkapa vattumaisesti rääkyvän koliikkivauvan hoitamisen, joka on mielekkyydessään joskus verrattavissa netissä tapahtuvaan "keskusteluun". No sepä tästä ja jos jotain asiaa on kalastukseen liittyen, niin meilillä tavoittaa edelleen (löytyy ylänurkasta Kuka mitä häh! -osiosta) ja Facebookin kautta viestillä. Se siitä ja sitten asiaan eli pohdinnat menneestä kaudesta 2011 perinteisellä jaotuksella

Kevät:
Pääsiäisen seutuun oli tarkoitus käydä Viannankosken "avajaisissa", mutta myöhäisestä ajankohdasta johtuen se meni juoksutusten takia mönkään. Sen sijaan Huhtikuun alussa tuli heitettyä yksi lupa Äsylle korrikalojen perässä. Sieltä niitä tekijämiehille joku haaviin vaikka sumareita ei juuri näkynytkään. Itselle pari nousua pinturiin, mutta ei tartutuksia. Reissua varjosti haaroista vuotaneet kahlurit



Seuraavaksi käytiinkin edellisvuoden innoittamana Kymöllä Huhtikuun lopulla Hujasen kanssa. Sieltä saaliiksi 43cm taimen streamerilla ja pari pienempää nymfillä joista toinen oli kauden ainut kroppakala ollen pyrstöstään kiinni eli jäi päätyperhoon iskiessään ohi/hylätessään pinturin. Sitten olikin luvassa pari reissua seisovaa vettä eli ensin Mustanlammelta Heinävedeltä 4 kirreä Bomanin kanssa ja sen jälkeen Myöhäsen Eetun kanssa tutustuttiin Kivilampeen Kuopiossa ja sieltä saatiin kirret mieheen.





Toukokuussa tuli käytyä myös perinteinen pilit pataan reissu Nokiselle päivää ennen kahluukiellon loppua sekä yllättävän mykkä reissu Mustanlammelle. Kuun lopussa oltiin perheen kanssa lomailemassa Vuokatissa ja silloin tutustuin paikalliseen Jormaskoskeen. Sieltä yksi äkäinen kirjolohi karkasi ja toinen päätyi lopulta folion sisään grilliin.




Kesä:
Kesäkuun alussa tuli tehtyä reissu Viannalle veljesten voimin. Petri ja Iiro pitivät pilkkanaan ja itselle napsahti mp. Samoissa tunnelmissa jatkettiin ennen niin varmalla saalispaikalla eli Kellankoskella. Pielaveden pitkävartisten koskihaavien markkinamies väsytetteli taimenia vähän väliä, kun itselle oli saldona vain kaksi karkuutusta. Sitten olikin vuorossa jo Haihunkoski Tampereen kupeella työreissulla lähempänä Juhannusta. Siellä tuli saatua mukavasti opastusta kalastukseen ja yhden kirren käytin haavissa. Mukava paikka jonne palaan ensi kesänä jos ei ihmeitä tule. Kesäkuun loppuun sopi myös yksi pisto Konnekoskelle, josta ei muuta tullut kuin alamittaisia taimenia useampia





Heinäkuun alussa taas yksi mp Viannalle ja sitten Iiron kanssa Huopanalle. Sekin reissu vaikutti todella hiljaiselle jos ei lasketa 99 särkeä, mutta aivan lopussa sain sentään yhden 44cm eväleikatun tanelin. Huopanan jälkeen kävin yön Kymöllä, josta heti luvan alkuun sain 47cm taimenen ja sitten olikin loppuyö mykkää. Tarina tosin kertoi, että seuraavana päivänä olisi saatu kauhea mötkö sieltä, mutta sille ei nyt vahvistusta ole tullut. Heinäkuulle sopi vielä yksi mitallisten suhteen mp Huopanalle sekä tulvavetinen reissu Viannalle, jossa Hujanen loisti varttitunnin ajan, mutta muuten oli vienti samaa kuin aikanaan illan viimeisillä hitailla



Syksy:
Elokuun alussa käytiin Bomanin kanssa taas Mustanlammella ja laihat oli saaliit. Lopussa tuli onneksi päivää piristänyt reilu 500g ahven yllärinä. Sitten taas Viannalle ja nyt oli vesitilanne kohdallaan. Kosken alaosista tuli lupa täyteen yllättävän nopeasti mustalla liitsillä. Seuraava reissu Esan purolle ei mennyt ihan niin putkeen eli mp ja rengas rikki autosta



Syyskuu aloiteltiin Hujasen kanssa tulvassa olevalta Viannalta ja tulos mp. Nuo tulvat kiusasivat koko ajan ja joutui ajoittain turvautumaan myös virveliinkin vuosien tauon jälkeen. Sitten käytiinkin katsomassa Varkauden pojan näytöstä Mustanlammella. Tuli pataan aika selvästi, mutta onneksi nyt edes yksi kirre vältti mp-reissun. Tosin heti parin viikon perään tehtiin täysin mykkä keikka samalle lätäkölle. Tämän jälkeen taas Viannalle, josta patoluukku-shown tahdissa kuitenkin lupa täyteen. 35-v synttäreitä juhlistin tutustumalla Palokkiin Heinävedellä ja sieltä yksi kirre sekä karkuutus



Lokakuussa reissu Viannalle aivan järjettömään tulvaan ja sieltä virpalla yksi kala. Sitten pitivät seuraavaksi pintovat kirjolohet pilkkanaan Riistavedellä ja saaliiksi jäi yksi pikkuinen liitsillä. Kuun lopussa vielä kerran Palokkiin ja aivan lopussa Mikan gtfourilla tuli saatua liki 2.8kg possu. Kauden viimeinen reissu tuli tehtyä 12.11 Viannalle ja jälleen oli yöllä patoluukut avautuneet. Reissun alussa yksi kiinni ja siinäpä ne kalakontaktit



Summa summarum:
Edelleen on ensimmäinen taimen näkemättä joka ruokailee korreilla (tosin eipä tuo ihme näillä sumari-reissujen määrillä) ja kesän osalta kalastus oli perinteisen vaikeaa. Syksyllä sotki taas Viannan suhteen tulva monta reissua. Mutta toisaalta kaloja tuli ihan ok ja painopiste säilyi ennallaan eli muutamia taimenia ja kirrejä sitten vähän enemmän. Kauden mittaan yksi asia sai varmuuden eli neppari-allergia varmistettiin testeillä KYS:n ihotautipolilla ja sitä kautta on nyt Vissun Ikonit neopreenivapaana hommattu mittatilauksena. Visionille todella iso kiitos aivan loistavasta palvelusta tässä asiassa!




Talveksi blogi taas hiljenee jonkun verran ja kelaa vauhtia kevättä kohden kuin vanha diesel. Perhoja on tulevalle suvelle mukavasti jäljellä. Kalustoa ei tarvitse kahluukenkiä lukuunottamatta hankkia lisää. Nyt on hyvä siirtyä etsimään kirrepilkki-välineitä varastosta ja seuraava kalareissu lieneekin liitsin lilluttelua Kivilammella jahka siellä on avajaiset. Mukavaa talvea kaikille kalamiehille!

lauantai 12. marraskuuta 2011

Lämpimän syksyn päätöstä Viannankoskella

Kuukausi taukoa kalastuksesta ja vielä oli kelit sen verran lämpimiä, että poltteli ongelle. Jutut kertoivat, että Viannankoskella oli vedenkorkeus tippunut runsaasti ja kalaakin oli tullut edelleen mukavasti. Esimerkiksi Iisalmen pissiksien kuuma päiväuni Tommi oli saanut niin ison kirren, että oli pitänyt yhdistelmäajoneuvo tilata kotiinkuljetusta varten. Olvi-pitäjän Luigin saaliiden lisäksi myös siikaa oli noussut koskeen. Näitten innoittamani ja osittain vähän senkin takia ettei repsahda taas pelit seis naapurin isännän kanssa perjantaina,niin tuli varattua lupa Viannalle aamukahdeksaan. Koskelle ajaminen piti suorittaa ulkomuistista, sillä niin pirun sumuinen oli aamu. Ei olisi kyllä ehtinyt sitä kuuluisaa kissaa sanoa jos olisi hirvi tiellä pojottanut

Koskella olikin tuttu kaveri vastassa eli pk.netissä (jota osa omanarvonsa tuntevista kalastajista leikkisästi töhönetiksikin kutsuu) Ikari nimimerkillä tunnettu kalamies. Hänen kanssaan ollaan koskella törmäilty aiemminkin ja mukava herrasmies on hän. Ja kas kummaa, niin eikös suuri ystäväni mr. Patomestari ollut isontanut luukkuja edellisiltana eli taas oli likimain samanlainen tulva kuin viimeksikin. Yli ei päässyt kahlaamaan alhaaltakaan ja Riaskista erikseen viikolla hakemani indikaattorit kosken alaosien lirkkimiseen osoittautuivat tätä reissua silmällä pitäen turhiksi. No eipä siinä kuin Esan kanssa perusturinat ja kommenteista jäi mieleen, että kalaa oli tullut hyvin ja kävijöitä on ollut paljon. Jos nyt joku ei tiennyt, niin Viannallahan tuo kirren istutustoiminta loppuu lokakuun alkuun, kun Löytynlohi pistää putkan kiinni ja seuraavat istutukset ovat sitten Pääsiäisenä. Nyt kaloja oli kuitenkin säilynyt korkeasta vesitilanteesta johtuen pitkälle syksyyn mukavasti ja isoista taimenista on myös ollut havaintoja

Kalastus oli sitten taas kerran, prkl!, sitä perinteistä patoluukkujen edustaa valtaosan vähän reilusta 4h ajasta mitä selkä ja hermot antoivat myöden. Ihan luvan alussa sain kalan kiinni, spurtti pintaan, pärskäys ja parin potkun jälkeen irti. Siinäpä ne kalahavainnot. Ikari sai virpalla lisäksi yhden pienen taimenen. Lähtiessä tuli vielä esitettyä Joutsenlampea kivoilla ristiaskel-hyppy-ristiaskel-hyppy-hyppy kuvioilla ja turvalleen kivivallille. Ei ole muuten pojat lämmintä vettä. Sepä riitti täysin jumissa olevan alaselän lisäksi lopettamaan reissun likimain niille sijoilleen.  

Vähissä oli myös järkevät kalastuspaikat. No aina ei voi voittaa. Mukava oli kyllä keli kalastaa ja kalaakin tarjottiin, mutta ehkä vähän tuli turhaan pelattua sen kanssa kuin kippeen...no tiedätte minkä. Aika tympeää oli kalastus muuten kun vettä oli paljon ja pintasiimalla ongin -> 3-4g koko ajan tapsissa lyijyä. Tällä reissulla sanoi myös vedenpitävä kameranikin sopparin irti. Ei havainnon palaa mikä siihenkin tuli. Tosin nyt tuntuu hajoavan likimain kaikki taas käsiin ja osa mystisestikkin, kun viime viikolla mm. talvirengas hajosi nastan kannan väännyttyä ja suhisi nastan juuresta ilmat veks. 

Semmonen setti oli se. Ei kaloja, vettä paljon, mukava keli. Alkaa olla hiljalleen se aika, että voipi siirtyä pilkkien kiillotukseen ja miettimään talvikalastusta. Tulevalla offseasonilla ei onneksi perhoja tarvitse juurikaan sitoa eli viime kesänä taimen-perhojen hävikki oli erittäin pieni.