Oli tarkoitus lähteä Hujasen kanssa Kymölle 22.4. No pari päivää sitten tuli vähän samanlainen tunne kehiin kuin Kiimalaisella ja hoksasin, että nehän on oman nuoremman tytön 9-vuotis synttärit silloin. Piti sitten muuttaa lennosta suunnitelmia ja varasin taktisesti Kärnälle luvan lauantaille vaikka aikomus olikin Kymölle mennä. Aivan mieletön taktikko ja strategisti sekä ehkä pohjois-korean propagandaa lainaillen "nerojen nero" siis aamuisin peilistä katselee. Paitsi ettei katsele vaan ihan uskomaton tampio. Heräilin aamulla jo kutoselta ja keli näytti luvalla sanoen ihan paskalle. Vettä tuli, tuuli ja sadetutka näytti samaa koko päivälle. Päätin jo olla lähtemättä Kymön suuntaan, mutta perinteisesti taas vatkattuani päätöstä tarpeeksi olin jo ajelemassa sinne
Kymön ruokapuodilla oli taas kiva meininki ja meikäläinen tykkää kovasti näistä pienistä kaupoista joissa on ilmettä sekä tunnetta eikä sitä väkisellä opintorahojaan tienaavaa Prisman kassaa joka säikähtää jos sanoo, että Moro!. Siksipä tuleekin tuossa Pihkapuodilla oltua vakioasiakas ja ainakin vaimon mielestä liikaa menee siellä aikaa. Palataan taas kuitenkin nopeasti asiaan eli Kymöllä oli yksi kalamies eilisestä. Tapasin hänet sinne mennessä ja oli tulossa lämmittelemään kun oli kylmä ja mykkää oli aamusta ollut. Ja olihan se kylmä kuin ryssän h#lvetissä. Järveltä tuuli ja vettä tuli vaakaan. Vettä oli myös toooooooodella vähän aiempiin pariin kevääseen verraten joskin toki myöhemmin on käyty.
Hyvin nopeasti selvisi, että pinturoinnin voi unohtaa. Koetin testailla uutta Vissun Vibe 125 #5/6 siimaa, jonka ostin varta vasten Häkkiseltä hommattuun vapaan. Jos kalamies on ylipainoinen, niin siima ei sen sijaan ollut. Menee myyntiin eli ihan liian kevyt eikä four-fouria jaksanut ladata yhtään. No vaihto Vibe 85 #6/7 ja alkoi sinne vastatuuleen jo streamerkin poistua. Keli vaan oli tympeä eikä kaloja löytynyt vaikka rannan kertaalleen aika hyvin kalastin aina likimain niemenkärkeen asti kaislikon reunaan. 2h kalastusta riitti ja eikun kotiin. Todella typerä veto oli lähteä kalalle ja jos joku joskus tietää meikäläisen tuollaisia suunnittelevan, niin hakekaa autonavaimet pois. Paljon järkevämpi olisi ollut jäädä kotiin sidontapenkin ääreen. Tuli mieleen se yksi tuulinen reissu pari vuotta sitten Nokiselle. Ihan yhtä epäonnistuneita reissuja molemmat eikä voi kuin itseä syyttää...
Nyt menee sitten ensi viikonloppu tytön synttereissä, wuhuuuu!!!, ja sitten alkaakin olla aika lähellä jo hetki, kun tulevaisuudessa Varkauden aikamiespoikien seuran puheenjohtajan pallin perivän Bomanin kanssa mennään jo lammelle ongelle. Ei jäänyt taas näistä kevään reissuista paljoa lapaseen. Tosin oli sitä varmaan ilmassa muillakin ja katsellaanpa sitten ensi keväänä josko sattuisi sinne kunnon hätseille koskelle. Näillä kalastusmäärillä tosin voi olla helpompi löytää Sillanpään Jarille tyttöystävä. Nyt kuitenkin päätän täältä tähän ja tilanne vaatii jallua...
lauantai 14. huhtikuuta 2012
maanantai 9. huhtikuuta 2012
Tuulisella kotiseudulla
Kyttäilin sumarireissulle ajankohtaa Äyskoskelle ja kun näytti, että maanantaina voisi ehkä olla ihan let's go keli ja työt painaa suht pahasti niskaan eikä viikolle saane talvilomapäivää järjestettyä päädyin varaamaan luvan. Ajelin aamukasiksi Patolaan, jossa muuten joskus vuonna kypärä ja kilpi tuli majoitettua Kokkarisen Eeron pitämällä kalastusleirillä. Leirin lopuksi käytiin onkimassa kirrejä kasvatusaltaista Nilakkalohelta (nykyinen RKTL ainakin toistaiseksi) ja oikein maikkarin ( vai oliko se kolmostelevisio vielä silloin) kuvausryhmä kävi tätä ihmettä todistamassa. Piti tulla loppukevennykseen ja toki automaattisesti orkesterin naurettavinta sälliä kuvattiin eli meikäläistä. Pettymys oli kyllä melkoinen, kun ei se lopulta kuitenkaan telkkarista tullut lupauksista huolimatta. Aika räyhäkkä meriitti olisi kuitenkin CV:ssä jos voisi sanoa olleensa kymppiuutisten loppukevennyksessä. No nyt ei oltu ja mennessä kävin tuikkaamassa terveiset Perälän Timolle postilaatikkoon huomaamattomassa kirjekuoressa. Hivenen yllätyin, että kalamiehiä ei näkynyt. Kohottelin pääasiassa aamun ensimmäiset pari tuntia ja hermohan siinä vähän meinasi mennä. Vaparenkaat oli umpijäässä ja perjantaina huomasin, että mulla ei olekkaan kuin 0,16 ja 0,30+ perukkeita. Hitto kun sitä pitää olla reikäpää. Varmaan johonkin kirrepilkkionkeen olin ne laittanut. No tyhmästä päästä kärsi taas koko ruumis eli kohottelu oli suht perhoille hubaa hommaa 0,16 tapsilla
No siinä kun olin jonkun kymmenkunta sutturaa pohjaan temponut ja niskalla pinturia syytänyt paikalle saapui toinen kalamies, joka pienen tunnistelun ja jutustelun jälkeen paljastui Hiltusen Teemuksi. Oli vaan kasvattanut sellaisin himoköyrijä Gyntterin parran, että vaikeutti tunnistamista. No Teemun kanssa juteltiin siinä niitä ja näitä. Kohta paikalle tulivat myös Söde ja Masa sekä heidänkin kanssa kuulumisia vaihdeltiin ja kävi ilmi, että suht vähän oli porukkaa paikalla. Teemun kanssa jatkettiin kalastusta Patolassa laihoin tuloksin. Ei pintakäyntejä ja Teemu painuikin kosken alaosiin. Jonkun ajan päästä kyllästyin pintakäyntien sekä korrien puutteeseen ja painuin myös kalasatamaan
Siellä olikin pari kaveria loppuliu'ussa ja laiturille tepastellessani toisella heistä olikin jo vapa mutkalla. Ilmeisesti mittataimen sieltä nousi ja aiemmin kai parempikin muistaakseni 55cm kala oli käynyt haavissa. Söde kertoilikin myöhemmin, että alaosissa oli korreja vähin ollut. Laiturilla ei sen sijaan korreja näkynyt vaan lähinnä joutsenia ja tuuli todella navakasti järveltä. Tovin paiskoin synkillä painoilla liitsejä, mutta usko loppui aika nopeasti kesken ja en halunnut poikien sekaan ängätä vaan palailin Patolalle.
Patolassa oli edelleen hiljaista. Mukavaa vaihtelua toi eräkirjailija ja kosken valvoja Juha Jormanaisen pistäytyminen. Tai taisipa siinä tunti mennä turistessa. Tästä miehestä huokui kokemus sekä eritoten hillitty herrasmiesmäisyys ja oli todella mukava kuulla vinkkejä kalastukseen sekä muitakin tarinoita. Jatkoin rupattelun jälkeen kalastusta Patolassa ja hiljaista piteli. Ainoa tapahtuma oli, kun Teemu sai ilmeisesti pinturiin hetkeksi vastarannalla kalastaen kalan kiinni. Itsellä ei tärppiäkään koko päivänä ja Patola on kuulemma ollut varsin hiljainen tänä keväänä. Paitsi, että sieltä oli saatu aika messevä taimen ja näin Jormanaisen kännykästä kuvan kalasta. Jäätävän komea eväkäs ja kannattaa bongailla Äyskosken blogia, koska sinne on juttua kuulemma tulossa.
No tämä oli taas perinteisen vaikea reissu ja ei ihan kelitkään suosineet. Kalojahan varmasti oli ja ne on erikaverit ketkä niitä saa. Opettelua siis riittää ja hyvä niin. Tympeää olisi jos osaisi jo kaiken. Toisaalta olisi kiva edes jotain osata. Mukava oli kalastella ja keli oli tuulta lukuunottamatta ihan ok. Kolme korria näin vedessä ja ehkä viisi hangella enkä ainuttakaan pintakäyntiä 9 tunnin aikana jonka koskella olin. Toivottavasti tilanne paranee kelien lämmittyä ja kalamiehet saisivat mukavia elämyksiä. Sitä pintaperho-kalastustahan sitä näille reissuille lähdetään kuitenkin ensisijaisesti hakemaan. Velipoika Iiro sekä Häkkinen olivat pääsiäisen Huopanalla ja yhden päivän Keihärillä ja mitään aivan kaameaa tykitystä ei sielläkään. Kaloja kuitenkin haaviin asti. Heillä viimeisen kalastuspäivän sotki tuulen lisäksi Iiron sairastuminen
Tulomatkalla pistäydyin pitkästä aikaa Eijan baarissa Tervossa huuhtomassa murheet tuopillisella alas. Viimeksi olen käynyt ehkä 15v sitten. Sinällään meininki ei ollut 20 vuoteen juuri muuttunut eli Pulkkisen Risto edelleen siellä päivysti kuten ennenkin. Mummon ja äidin haudalla pistäydyin myös ja kovin oli nostalginen olo ja tunsi taas sen Tervolaisuuden sydämessään hautausmaalta autolle kävellessä. Lisäksi piti käydä pankkiautomaatilla kannatuksen vuoksi, koska Tervon otto-automaattihan oli jo lopetusuhan alla. Käykäähän muutkin kalamiehet nostamassa kaljarahukat, niin säilyy palvelut pienillä kylillä.
Nyt onkin sitten auki seuraava reissu. Kymöllä pitää kerran käydä pintureita uittamassa tässä kuussa ja jahka lampi aukeaa Heinävedellä, niin sinne suuntaamme Varkauden ihmeen kanssa kuten aiempinakin vuosina.
No siinä kun olin jonkun kymmenkunta sutturaa pohjaan temponut ja niskalla pinturia syytänyt paikalle saapui toinen kalamies, joka pienen tunnistelun ja jutustelun jälkeen paljastui Hiltusen Teemuksi. Oli vaan kasvattanut sellaisin himoköyrijä Gyntterin parran, että vaikeutti tunnistamista. No Teemun kanssa juteltiin siinä niitä ja näitä. Kohta paikalle tulivat myös Söde ja Masa sekä heidänkin kanssa kuulumisia vaihdeltiin ja kävi ilmi, että suht vähän oli porukkaa paikalla. Teemun kanssa jatkettiin kalastusta Patolassa laihoin tuloksin. Ei pintakäyntejä ja Teemu painuikin kosken alaosiin. Jonkun ajan päästä kyllästyin pintakäyntien sekä korrien puutteeseen ja painuin myös kalasatamaan
Siellä olikin pari kaveria loppuliu'ussa ja laiturille tepastellessani toisella heistä olikin jo vapa mutkalla. Ilmeisesti mittataimen sieltä nousi ja aiemmin kai parempikin muistaakseni 55cm kala oli käynyt haavissa. Söde kertoilikin myöhemmin, että alaosissa oli korreja vähin ollut. Laiturilla ei sen sijaan korreja näkynyt vaan lähinnä joutsenia ja tuuli todella navakasti järveltä. Tovin paiskoin synkillä painoilla liitsejä, mutta usko loppui aika nopeasti kesken ja en halunnut poikien sekaan ängätä vaan palailin Patolalle.
Patolassa oli edelleen hiljaista. Mukavaa vaihtelua toi eräkirjailija ja kosken valvoja Juha Jormanaisen pistäytyminen. Tai taisipa siinä tunti mennä turistessa. Tästä miehestä huokui kokemus sekä eritoten hillitty herrasmiesmäisyys ja oli todella mukava kuulla vinkkejä kalastukseen sekä muitakin tarinoita. Jatkoin rupattelun jälkeen kalastusta Patolassa ja hiljaista piteli. Ainoa tapahtuma oli, kun Teemu sai ilmeisesti pinturiin hetkeksi vastarannalla kalastaen kalan kiinni. Itsellä ei tärppiäkään koko päivänä ja Patola on kuulemma ollut varsin hiljainen tänä keväänä. Paitsi, että sieltä oli saatu aika messevä taimen ja näin Jormanaisen kännykästä kuvan kalasta. Jäätävän komea eväkäs ja kannattaa bongailla Äyskosken blogia, koska sinne on juttua kuulemma tulossa.
No tämä oli taas perinteisen vaikea reissu ja ei ihan kelitkään suosineet. Kalojahan varmasti oli ja ne on erikaverit ketkä niitä saa. Opettelua siis riittää ja hyvä niin. Tympeää olisi jos osaisi jo kaiken. Toisaalta olisi kiva edes jotain osata. Mukava oli kalastella ja keli oli tuulta lukuunottamatta ihan ok. Kolme korria näin vedessä ja ehkä viisi hangella enkä ainuttakaan pintakäyntiä 9 tunnin aikana jonka koskella olin. Toivottavasti tilanne paranee kelien lämmittyä ja kalamiehet saisivat mukavia elämyksiä. Sitä pintaperho-kalastustahan sitä näille reissuille lähdetään kuitenkin ensisijaisesti hakemaan. Velipoika Iiro sekä Häkkinen olivat pääsiäisen Huopanalla ja yhden päivän Keihärillä ja mitään aivan kaameaa tykitystä ei sielläkään. Kaloja kuitenkin haaviin asti. Heillä viimeisen kalastuspäivän sotki tuulen lisäksi Iiron sairastuminen
Tulomatkalla pistäydyin pitkästä aikaa Eijan baarissa Tervossa huuhtomassa murheet tuopillisella alas. Viimeksi olen käynyt ehkä 15v sitten. Sinällään meininki ei ollut 20 vuoteen juuri muuttunut eli Pulkkisen Risto edelleen siellä päivysti kuten ennenkin. Mummon ja äidin haudalla pistäydyin myös ja kovin oli nostalginen olo ja tunsi taas sen Tervolaisuuden sydämessään hautausmaalta autolle kävellessä. Lisäksi piti käydä pankkiautomaatilla kannatuksen vuoksi, koska Tervon otto-automaattihan oli jo lopetusuhan alla. Käykäähän muutkin kalamiehet nostamassa kaljarahukat, niin säilyy palvelut pienillä kylillä.
Nyt onkin sitten auki seuraava reissu. Kymöllä pitää kerran käydä pintureita uittamassa tässä kuussa ja jahka lampi aukeaa Heinävedellä, niin sinne suuntaamme Varkauden ihmeen kanssa kuten aiempinakin vuosina.
keskiviikko 4. huhtikuuta 2012
Vaparenkaita rapsuttelemassa
Talviloma-päivää pukkasi ja Esan purolle tieni kävi. Aamulla meinasi jo piinattu rellu lähteä lapasesta mutkaisilla metsäteillä ja sitä hieman ihmettelin. Tulomatkalla Karttulassa asia selvisi eli toinen takakumi oli likimain tyhjä. Saunalahdeltako näitä tyhjiä renkaita tulee, kun tämä ei ainut tapaus ollut eli viime syksynä oli Viannalla parkissa takakumi tyhjänä tikun mentyä renkaan sivusta läpi. No paikka-aineet on sisuksissa ja jospa lopputalvi menisi. Mutta joo-o, siis aamupakkasissa tuli köröteltyä Viannalle jonne nousuparvi oli saapunut kuten aina ennenkin pääsiäisenä ellei juoksutukset estä. Edellisenä iltana bongailin pk.netistä, että sieltä oli nykykiintiö eli 2 kalaa ongittu täyteen. Esa kertoili, että kalastaja oli ollut ainoa joten odotukset oli kovat. Paikalla oli myös maakuntien lahnamiesten ykkönen komeissa nepparipöksyissään. Liekkö seura-asu kuten vaikkapa intin kurssiverkkarit, kun kovin tutulta näyttivät verraten Seppäsen Akun kahlureihin. Jannen kanssa siinä muutama sananen vaihdettiin ja eikun tositoimiin.
Pakkastahan oli rapiat 10 astetta joten hyvin montaa heittoa ei päässyt koskiemme vilkasliikeiseltä Häkkiseltä varta vasten Viannalle ostettua Vissun GT fourfour #5 vispaamaan ennenkuin oli vaparenkaat jäässä. Ja renkaat oli jäässä koko päivän vaikka hieman taisi lämpötila plussallekkin kammeta. Aamupäivästä alkoi myös tuulla varsin vilihakkaasti. No siinäpä paiskottiin patoluukkujen edustaa ja parkkipaikalta lähtevää pikkulirun reunaa. Pehkoselle tärppi patoluukuilta ja itsellä kala kiinni pari potkua virranreunassa parkkiksen alla. Tai ehkä se oli kivi. Tiedä näistä, sitä on niin monenlaista tuota kiveä kuin on tärppiäkin
Lahnatykki kalasteli myös kosken alaosan ja sai sieltä kuulemma erittäin laihan juuri mitallisen tanelin. Muuten piteli todella hiljaista. Päivä kuitenkin alkoi kirkastua ja kalamiehiä tuli lisää. Siinä rupattelin yhden aiemmin Nokisella tavanneen kaverin kanssa ja mukava oli turista kuulumisia. Viannalla on kyllä aina ollut mukavia kalamiehiä niillä reissuilla, kun siellä olen käynyt. Kohta puoliin saapui myös ilmeisesti "hissimies" työautollaan ja kuudeskin kalamies. "Hissimies" kävi heti kaivamassa patoluukun alta lipalta kirren valkealla zonkerilla. Helppoa kun osaa. Kahlailin Hujasmaisesti itsekkin tällä kertaa keskelle josta pääsi pommittamaan joka suuntaan. Ei sitten mitään. Tässä välissä Pehkonen ja aamun toinen kalamies poistuivat takavasemmalle.
Iltapäivästä painuin itse lipalle ja jotenkin en vaan osaa siitä patoluukkujen edestä kalastaa. En saa mitään tuntumaa siihen ongintaan. Ajattelin kuitenkin, että kun ei tässä virtaa ja hiljaa pitäisi uitella, että tyrkätään boobya kehiin. Siinä kun katselin makkaratulilla jututtamani kalamiehen kantavan kalaa haavissa parkkikselle, niin samalla omakin siima kiristyi. Booby kelpasi ehkä aavistuksen rapiat 1,5kg kirrelle. Väsyttelystä kyllä paistoi miten paljon pelkäsi karkuutusta ja oli muutenkin tuntuma hukassa. Kala kuitenkin haaviin ja oli muuten ensimmäinen kirre, jonka sain patoluukun edestä lipalta kalastaen
Aiemmin lipalta kalan saanut zonker-veijari palasi sinne ja eipä aikaakaan kun vapa oli taas mutkalla. Näkyy olevan homma lapasessa! Sieltä antautui toinen kirbeli siniselle zonkerille. Veikeä valinta, mutta tässä näki taas että voisi vähän yrittää avarammin mielin miettiä näitä juttuja. Tovin vielä kalastelin lipalta itsekkin, mutta yhteen epävarmaan tukistukseen jäi. Hieno oli keli ja jos ei pakkasta olisi ollut, niin todella mukavaa kalastelua. Nyt meni aikaa ja hermoja jäitä rapsutellessa eikä itselle uudesta toiminnaltaan nopeasta vavasta oikein mitään kuvaa saanut. Jos kalalle jääneet luette näitä höpinöitä, niin laitelkaa halutessanne kommenttia miten se ilta meni
Pikkasen vähänlaisesti tuli kalaa siihen nähden mitä odotukset vesitilanteeseen nähden, mutta kuitenkin haavi kastui. Pääsiäiselle tulee myös jatkossa varattua luvat Viannalle. Samaan aikaan oli työelämätuttavat Äsyllä ja heiltä pitää vielä selvitellä miten siellä on mennyt jahka tässä ehtii. Nyt omalta osalta jatkan kyttäilyä sumarikeikasta säiden suhteen ja kalapaikkojen suhteen. Yhden talvilomapäivän olen siihen vielä ajatellut käyttää arkena jos vaan keliä nyt yhtään tulee.
Muuten alkaakin olla kaikki lapasessa kesää ajatellen. Viimeistelin hankinnat Vissun Vibe 125 siimalla tuohon GT fourfour vapaan. Se hoituikin mainiosti vanhalla kunnon vaihdannais-taloudella, kun Oulusta eräs kalamies osti sen meikäläiselle ja pistin vaihdossa setin liitsejä sinnepäin. Tilailin myös FREDitiltä puuttuvat kartioperukkeet pinturointia varten. Laitoin kyssäriä, että onko niiden laadussa ollut ongelmia, kun itsellä koko kauden kalastuslaukussa auringolta suojassa ollut katkeili käsiin, kun virittelin sitä edelliselle reissulle. Sieltä tuli heti nopeasti palaute ettei ole ollut ja tilauksen kylkiäisinä perukesiimaa ja tippet-rinkuloita kompensaationa. Näin se asiakaspalvelu toimii! Ei ollut kallista varmasti heille ja nyt on molemmilla hyvä mieli. Mutta sepäs nyt näistä kun menee muuten ihan jaaritteluksi eli eikun kesää kohden mennään, rai rai!
Pakkastahan oli rapiat 10 astetta joten hyvin montaa heittoa ei päässyt koskiemme vilkasliikeiseltä Häkkiseltä varta vasten Viannalle ostettua Vissun GT fourfour #5 vispaamaan ennenkuin oli vaparenkaat jäässä. Ja renkaat oli jäässä koko päivän vaikka hieman taisi lämpötila plussallekkin kammeta. Aamupäivästä alkoi myös tuulla varsin vilihakkaasti. No siinäpä paiskottiin patoluukkujen edustaa ja parkkipaikalta lähtevää pikkulirun reunaa. Pehkoselle tärppi patoluukuilta ja itsellä kala kiinni pari potkua virranreunassa parkkiksen alla. Tai ehkä se oli kivi. Tiedä näistä, sitä on niin monenlaista tuota kiveä kuin on tärppiäkin
Lahnatykki kalasteli myös kosken alaosan ja sai sieltä kuulemma erittäin laihan juuri mitallisen tanelin. Muuten piteli todella hiljaista. Päivä kuitenkin alkoi kirkastua ja kalamiehiä tuli lisää. Siinä rupattelin yhden aiemmin Nokisella tavanneen kaverin kanssa ja mukava oli turista kuulumisia. Viannalla on kyllä aina ollut mukavia kalamiehiä niillä reissuilla, kun siellä olen käynyt. Kohta puoliin saapui myös ilmeisesti "hissimies" työautollaan ja kuudeskin kalamies. "Hissimies" kävi heti kaivamassa patoluukun alta lipalta kirren valkealla zonkerilla. Helppoa kun osaa. Kahlailin Hujasmaisesti itsekkin tällä kertaa keskelle josta pääsi pommittamaan joka suuntaan. Ei sitten mitään. Tässä välissä Pehkonen ja aamun toinen kalamies poistuivat takavasemmalle.
Iltapäivästä painuin itse lipalle ja jotenkin en vaan osaa siitä patoluukkujen edestä kalastaa. En saa mitään tuntumaa siihen ongintaan. Ajattelin kuitenkin, että kun ei tässä virtaa ja hiljaa pitäisi uitella, että tyrkätään boobya kehiin. Siinä kun katselin makkaratulilla jututtamani kalamiehen kantavan kalaa haavissa parkkikselle, niin samalla omakin siima kiristyi. Booby kelpasi ehkä aavistuksen rapiat 1,5kg kirrelle. Väsyttelystä kyllä paistoi miten paljon pelkäsi karkuutusta ja oli muutenkin tuntuma hukassa. Kala kuitenkin haaviin ja oli muuten ensimmäinen kirre, jonka sain patoluukun edestä lipalta kalastaen
Aiemmin lipalta kalan saanut zonker-veijari palasi sinne ja eipä aikaakaan kun vapa oli taas mutkalla. Näkyy olevan homma lapasessa! Sieltä antautui toinen kirbeli siniselle zonkerille. Veikeä valinta, mutta tässä näki taas että voisi vähän yrittää avarammin mielin miettiä näitä juttuja. Tovin vielä kalastelin lipalta itsekkin, mutta yhteen epävarmaan tukistukseen jäi. Hieno oli keli ja jos ei pakkasta olisi ollut, niin todella mukavaa kalastelua. Nyt meni aikaa ja hermoja jäitä rapsutellessa eikä itselle uudesta toiminnaltaan nopeasta vavasta oikein mitään kuvaa saanut. Jos kalalle jääneet luette näitä höpinöitä, niin laitelkaa halutessanne kommenttia miten se ilta meni
Pikkasen vähänlaisesti tuli kalaa siihen nähden mitä odotukset vesitilanteeseen nähden, mutta kuitenkin haavi kastui. Pääsiäiselle tulee myös jatkossa varattua luvat Viannalle. Samaan aikaan oli työelämätuttavat Äsyllä ja heiltä pitää vielä selvitellä miten siellä on mennyt jahka tässä ehtii. Nyt omalta osalta jatkan kyttäilyä sumarikeikasta säiden suhteen ja kalapaikkojen suhteen. Yhden talvilomapäivän olen siihen vielä ajatellut käyttää arkena jos vaan keliä nyt yhtään tulee.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)