sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Ei tiedolla, ei taidolla vaan tuurilla

Alkoi jo näyttää, että kalastukset on kalasteltu, mutta lopulta sen verran oli lämmintä, että pääsi kerran vielä lammelle. Edellisenä päivänä käytiin perheen kanssa Päivärannan marketeilla ja samalla tuli syynättyä Iso-Valkeisen veneet, että vieläkö ovat oikeinpäin jos vaikka sunnuntaina sinne. Sunnuntaina aamulla keli näytti kuitenkin sille, että tuuleksii enkä omista ankkuria veneeseen. Näimpä sitä kuitenkin tuli tehtyä nopea päätös, että käyn Heinävedellä pistämässä kauden pakettiin vaikka en ehdi kuin nelisen tuntia valoisalla kalastaa.

Koko matkan satoi ja koko ajan Leppävirtaa lähestyessä idea reissuun lähdöstä tuntui vaan huonommalle ja huonommalle. Lisäksi joku viikko sitten oli Boman käynyt onkimassa tyhjää lammella. En kuitenkaan antanut periksi vaan Heinäveden Nesteen kautta lammelle. Muita kalamiehiä ei näkynyt paikalla. Kasailin Sharpesin vavan ja löin vaihteeksi kylkeen XDP kelan. Lähinnä siksi, että siinä oli helppoheittoisempi HMT siima paikallaan. Kalastelin nopeasti "perkuupaikan" spotit, mutta todella hiljaista. Pintakäyntejä ei näkynyt, kuten ei koko päivänä. Vaihdoin vanhoille ottipaikoille lammen toiseen päähän ja reilun 30min päästä kalastuksen startista sainkin kirren kiinni. Oli ehkä 10-15s ja irtosi vavan ollessa mutkalla. Kyrsi niin maan penteleesti.

Kohta sotkin heittosiiman heittolaiturin lautojen rakoihin ja perhot laiturin vieressä vedessä. Sitten mentiinkin otsikon mukaisella teemalla eli kuvan pienehkö kirre halusi siitä nielaista mustan liitsin siimojen ollessa sekaisin ja löysällä. Tällä kertaa tuo kala oli vaan tarkoitettu tulevan ylös, koska sillä oli kaikki mahdolliset saumat karata. Mikäpä siinä. Ei mennyt kulkuset pataan. Sain pari tärppiä myös noilta spoteilta. Myöhemmin paikalle tuli myös isä-poika yhdistelmä jotka syysivät valoisan ajan peltiä lampeen tuloksetta. Mukava porukka oli ja juteltiinkin pitkät tovit mm. lammen kehittämisestä jne.

Joskus olisiko ollut kahden maissa iltapäivällä sain toisen kalan heittolaiturilta rantaviivaa mukailevalla heitolla. Hyvin tyypillinen lampikala eli ensin tärppi ja seuraavan strippauksen pysäytyksessä boobya vietiin. Ihan jees reilu kilon kala joka ainakin kolme kertaa esitti komeita hyppyjä. Siinäpä ne kalatapahtumat olivatkin. Lähdin vähän neljän jälkeen ajelemaan kotiin. Koko päivän satoi vettä ja tuuli ikävästi. Onneksi kuitenkaan kylmä ei ollut.

Nyt on 99% kalastukset tältä kaudelta ohi. Seuraavaksi odotellaan sumareita ja seuraillaan talven kehittymistä. Kirjolohia käyn varmasti etenkin kevättalvella pilkkimässä liitseillä ja lätkillä. Se on vaan jotenkin varsin mukavaa puuhaa. Loppuyhteenveto kaudesta olisi tarkoitus julkaista lähiviikkoina.

torstai 28. lokakuuta 2010

Sleep mode

Tämä aika erikoinen kausi saa näköjään myös arvoisensa päätöksen. Nyt elellään nimittäin valmiustilassa, kun syysflunssakin on pahimmoilleen päällänsä. Ilmeisesti lampikalastukset ovat mennyttä ja turha niistä haaveilla. Nyt odotellaan sopivaa keliä ja saumaa käydä vielä jossain kalassa päättämässä kausi. Jotenkin kesken se vielä on ja haluaisi siimat vielä kerran kastella

Jotain kuitenkin tuli ädlättyä eli ostin kohta eläkkeelle jäävän hienon Kuopiolaisen näyttelijän pojalta Sharpesin Gordon 2 vavan perinteisessä #6 9' luokassa ja mitassa. Hommat Hardyn kanssa nytkähtivät myös eteenpäin ja nyt on jo luottokorttia veloitettu uuden kärjen osalta. Yleisvapa-osastolla siis kaikki nyt kunnossa, ainakin toivottavasti. Lisäksi bongasin Tärppi-Japin laittaman ilmoituksen pk.netissä jossa hän möi Vissun Sprinter kahluukenkiä 12e hintaan, tosin ilman nauhoja. Perus Sulo Vilenit ja piti nakitella asiakkaan puolelta kollega hakemaan ne Tampereella. Ainakin mms perusteella ei tuo järkyttävä rahasumma todellakaan hukkaan mennyt. Kuten ylimmästä kuvasta näkyy, niin Orviksen ultra light kengät menivät pirun nopeasti pohjan suhteen huonoon kuntoon. "Nastat" lisäsin valitettavasti peruuntunutta Viannankosken reissua varten. Käytännössä yhdessä kaudessa meni huovat loppuun enkä paljoa edes kalasta saati kävele pitkiä matkoja. Kun kerran löytyi korvaavat kengät edullisesti, niin eipä viitsi enää noihin huopapohjia etsiä. Toivottavasti Vissun kengillä ensi kesä menisi.

Nyt tosiaan odotellaan, että vieläkö oikeasti pääsisi kerran kalalle ja eiköhän se homma sitten ala olla siinä. Omat mystisen ihosairauden vaivaamat jalat on myös aika heikolla hapella. Ihan kaikki ei mene ilmeisesti neppari-allergiankaan piikkiin. No asiaa selvitellään ja salvaa sekä nappia nautiskellaan. Onpahan tässä nyt taas talvi aikaa saada paikkoja kuntoon. En silti kyllä kellekkään näitä vaivoja toivo. On nimittäin todella hanurista. Yhteenvetoa menneestä varsin sekavasta kaudesta on luvassa jahka sleep mode vaihtuu power off -tilaan

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Lepopäivän pyhitystä siimaa lypsäen

Lampihommia oli luvassa tällä kertaa. Viantaa oli sen verran jo syydetty tälle kaudelle ja syksyllä on tunnetusti vähän uupelo kalastuskohteista, että vaihtoehdot on suht vähissä. Kalalle on loppukesästä ja syksystä ollut vaikea saada kaveria, kun omat suunnitelmat muuttuu koko ajan ja velipoika Iirokin aloitti kouluhommat Savonlinnan suunnalla. Nyt kalakaverikin löytyi ja sain menot sovittua vaimon vapaan viikonlopun ansiosta ja sunnuntaina suunnattiin siis Heinävedelle Bomanin Mikan kanssa.

Oltiin likimain yhtäaikaa paikalla puoliltapäivin. Itse vielä hieman yskiskelin tietokone-asennuksista palkkioksi saadun kreikkalaisen luostariviinan tjsp. kohtuu tympeää makua, jota maistelin kalsarit jalassa edellisenä iltana, samalla kun kasailin kalavermeitä tulille parkkipaikalla. Tilanne näytti vähän pelottavalle, kun parkkipaikka oli täynnä autoja. Kuitenkin homman juju selvisi aika pian eli lammella oli ollut ilmeisesti sitä pyörittävän seuran kisat jotka onneksi loppuivat puolilta päivin. Punnitukset oli menossa, kun kyseltiin ettei nyt vaan olla huonoon aikaan paikalla. No ei onneksi oltu jos luvat vaan oli ostettu ja olihan meillä joten näinpä sitä ammuttiinkin siitä viime keväältä tutuille ottipaikoille. Tuuleskeli aika mukavasti eikä kalaa näkynyt pinnassa joten aika perinteisillä juotikas-jäljitelmillä mentiin kuten nykymuodin mukaisesti tulee liitseistä puhua. Sellaiseen erittäin vähemmän suosittuun pinkkillä värityksellä olevaan sai Mika pari kalaa varsin nopeasti laiturin edestä nappaamaan. Mikan kalastaessa 6h/1 kala lupaa nämä olivat kauniisti c&r


Itse koetin taas räiskiä liitsejä lampeen kevyellä Sonikilla ja melkoista tuskaa oli tuulenkin takia. Jonkun tovin päästä kuitenkin 1.5kg kirre erehtyi varsin rannasta maistamaan perhoa ja peli oli avattu omaltakin osalta. Sain vielä toisenkin kirren ehkä parin tunnin kalastelun jälkeen, mutta sitten piti yhtä pientä syöntipiikkiä lukuunottamatta hiljaista jossa yhden karkuutin muutaman potkun jälkeen ja yksi tärppi tuli heti perään


Tuossa n. klo 15-17 tuntui koko lampi hiljenevän ja peli tuntui menetetyltä. Kuitenkin viiden jälkeen sen verran virkosi tilanne, että sain kolmannen kalan (kuvassa komean kalastajan kanssa) ja puoli kutosen jälkeen Mika sai oman ruokakalansa. Tuossa hiljaisen sesongin aikaan saatiin Mikan kanssa yhdet hauet ja ylittäjäluonne Varkaudesta taisi hieman isomman yksilön koukuttaa


Mutta sen verran ylittäjä on oltava itsekkin, että hamusin neljättä kalaa Mikan saatua kolmannen ja tasan klo 18 se tuli haaviin rantamatalasta tärpänneenä. Tuo klo 18 oli itsellä raja jolloin olisin muutenkin lopettanut kalastuksen. Miellyttävä keikka oli ja kiva oli olla kalassa, kun oli mukavaa seuraa. Aika paljon tulee kuitenkin yksin tahkottua kalareissuilla. Mikan "Simo tässä Vaatehuoneelta hei!" hinnalla ostamaa Vissun GTFour SW #6 9' (kaipa tuo meni oikein) vapaa testailin ja hyvin tasapainoisen setin oli hän onnistunut kasaamaan. Oikein miellyttävän tuntuinen kapistus ja tykkäsin kovasti. Hinta-laatu oli varmasti siinä kohdallaan. Tulevista kalareissuista ei osaa sanoa mitään. Voi olla että tulee vähän taukoa nyt. Saa nähdä. Demonin kärkipalan uusiminen on listalla nyt aika kärkipäässä ja toivottavasti se asia selviää eteenpäin tulevalla viikolla