sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Ei tiedolla, ei taidolla vaan tuurilla

Alkoi jo näyttää, että kalastukset on kalasteltu, mutta lopulta sen verran oli lämmintä, että pääsi kerran vielä lammelle. Edellisenä päivänä käytiin perheen kanssa Päivärannan marketeilla ja samalla tuli syynättyä Iso-Valkeisen veneet, että vieläkö ovat oikeinpäin jos vaikka sunnuntaina sinne. Sunnuntaina aamulla keli näytti kuitenkin sille, että tuuleksii enkä omista ankkuria veneeseen. Näimpä sitä kuitenkin tuli tehtyä nopea päätös, että käyn Heinävedellä pistämässä kauden pakettiin vaikka en ehdi kuin nelisen tuntia valoisalla kalastaa.

Koko matkan satoi ja koko ajan Leppävirtaa lähestyessä idea reissuun lähdöstä tuntui vaan huonommalle ja huonommalle. Lisäksi joku viikko sitten oli Boman käynyt onkimassa tyhjää lammella. En kuitenkaan antanut periksi vaan Heinäveden Nesteen kautta lammelle. Muita kalamiehiä ei näkynyt paikalla. Kasailin Sharpesin vavan ja löin vaihteeksi kylkeen XDP kelan. Lähinnä siksi, että siinä oli helppoheittoisempi HMT siima paikallaan. Kalastelin nopeasti "perkuupaikan" spotit, mutta todella hiljaista. Pintakäyntejä ei näkynyt, kuten ei koko päivänä. Vaihdoin vanhoille ottipaikoille lammen toiseen päähän ja reilun 30min päästä kalastuksen startista sainkin kirren kiinni. Oli ehkä 10-15s ja irtosi vavan ollessa mutkalla. Kyrsi niin maan penteleesti.

Kohta sotkin heittosiiman heittolaiturin lautojen rakoihin ja perhot laiturin vieressä vedessä. Sitten mentiinkin otsikon mukaisella teemalla eli kuvan pienehkö kirre halusi siitä nielaista mustan liitsin siimojen ollessa sekaisin ja löysällä. Tällä kertaa tuo kala oli vaan tarkoitettu tulevan ylös, koska sillä oli kaikki mahdolliset saumat karata. Mikäpä siinä. Ei mennyt kulkuset pataan. Sain pari tärppiä myös noilta spoteilta. Myöhemmin paikalle tuli myös isä-poika yhdistelmä jotka syysivät valoisan ajan peltiä lampeen tuloksetta. Mukava porukka oli ja juteltiinkin pitkät tovit mm. lammen kehittämisestä jne.

Joskus olisiko ollut kahden maissa iltapäivällä sain toisen kalan heittolaiturilta rantaviivaa mukailevalla heitolla. Hyvin tyypillinen lampikala eli ensin tärppi ja seuraavan strippauksen pysäytyksessä boobya vietiin. Ihan jees reilu kilon kala joka ainakin kolme kertaa esitti komeita hyppyjä. Siinäpä ne kalatapahtumat olivatkin. Lähdin vähän neljän jälkeen ajelemaan kotiin. Koko päivän satoi vettä ja tuuli ikävästi. Onneksi kuitenkaan kylmä ei ollut.

Nyt on 99% kalastukset tältä kaudelta ohi. Seuraavaksi odotellaan sumareita ja seuraillaan talven kehittymistä. Kirjolohia käyn varmasti etenkin kevättalvella pilkkimässä liitseillä ja lätkillä. Se on vaan jotenkin varsin mukavaa puuhaa. Loppuyhteenveto kaudesta olisi tarkoitus julkaista lähiviikkoina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti