maanantai 29. toukokuuta 2017

Kesää odotellaan

Viannankosken perinteinen kalastuskauden avaus jäi tekemättä tänä vuonna Pääsiäisen ympärystössä. Aika pitkälti siitä syystä, että Esaa ei enää ole. Kalastuksen osalta myös sumarireissut on jääneet nollaan. Ja pilkilläkin kävin ainoastaan hirviseuran kisassa ja sielläkin lähinnä edustamassa, kun nykyisin on puheenjohtajan hattu päässä. Viime aikaiset eräilyt onkin olleet vähän sillä suunnalla, kun on selvitelty vuokrasopimusten tilanteita ja tuli käytyä ammunnanvalvojan koulutuskin metsäkoululla. Olin sen jo aikanaan Varpaisjärvellä käynyt, mutta siitä oli yli 10 vuotta ja piti uusiksi suorittaa eikä onnistunut netissä. Tilaisuutena oli vähän sellainen läpiluettu homma kouluttajalta. Noh, noita nyt tekussakin ehti vastaavia nähdä. Itse ehkä tilaisuutta kehittäisin keräämällä kokemuksia kentältä ammuntakokeista ja tuoda mahdollisia ongelmatilanteita ratkaisuineen käytännön kautta enemmän esillle koulutuksessa.

Mutta joo eli nyt oltiin siis Vuokatissa lomalla perheen kanssa ja tarkoitus oli käydä Jormaskoskella kuten parina vuonna aiemminkin. Luntahan on täällä vielä metsässä paikoin eli kevät on todella reilusti myöhässä. Ostin kuitenkin luvan ja aamusta tarjosin koskelle. Siitä tuli hyvin lyhyt ja ismomainen reissu. Sukulaiset ja varmaan nykyään jo muutkin tietävät varsin hyvin mitä tapahtuu, kun jotain menee ismomaisesti. Ja aika usein menee...



Tällä kertaa olin täysin alipukeutunut. Ei ollut mukana kerrastoa ja ihan kesätamineissa lähdin ongelle. Se oli virhe. Tulva oli melkoinen ja piti kahlata rannasta aika paljon, että sai vähän perhoja virtaan rantapuskista. Ja se vesi oli jäätävän kylmää. Aika pian päätin vaihtaa kuvien yläkosken puolelta maantiesillan luokse. Tosin siinä matkalla rantaan vähän uin ja sitten se vasta kylmä olikin. Muutamia heittoja heitin alempana ja siinäpä se. Takaisin lähtöruutuun lämpöiseen saunaan. Jatkoa varten note-to-self: suomen kesä = vaatetta mukaan kuin naparetkelle



No joo, eipä tuolla muutenkaan olisi ollut tarkoitus pitkään olla. Lupa maksaa 10e ja sillä saa ottaa kolme kirreä. Naurettavan halpaa, mutta eipä tuolla silti kalamiehiä näkynyt. Eli luparahan puolesta ei jää harmittamaan ja huoneistolta oli tuonne lyhyt matka. Mutta se mikä huolestuttaa on nyt keväällä diagnosoitu ja kuvattu alkava nivelrikko nilkassa. Se rajoittaa näitäkin hommia ellei ala paranemaan yhtään. Nilkka on jäätävän kipeä ja jokainen koskessa kahlannut tietää ettei se tee hyvää tuollaisille vaivoille. Vahvasti näyttää, että aika huono vuosi tulee tästäkin näiden hommien suhteen, mutta kyllä ne ajat paremmat vielä koettavat...