keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Paluu Nokisenkoskelle

Nokisenkoskella tuli käytyä aikanaan varsin paljon. Silloin kun aloittelin perholla kalastamisen n. 10v sitten, niin ensimmäinen reissu kohdistui sinne ja ensimmäisellä reissulla heti älyttömällä munkilla taimenen sainkin. Siihen aikaan Nokinen oli hyvin pitkälti pienin varauksin istuta ja ongi -kohde. Porukkaa kävi pirusti ja pyyntikokoista taimenta istutettiin koskeen. Jotkut tosin kritisoi, että lupamääriin nähden varsin vähän laitettiin pötikkää virtaan. Tiedä sitten. Harjuksiahan koskessa on ollut aina mukavasti ja niin ymmärtääkseni edelleen. Ja tietty ehdoton suosikki monelle ovat ns. kioskin kumikalat jotka makailevat niskalla asennossaan ja niitä voi kirkkaalla ilmalla sillalta ihailla. Kirkas vesi tietystikkin myös yksi paikan valtti.

No miksi ei ole tullut käytyä vuosiin? Aika pitkälti siksi, että ei ole tullut käytyä paljon missään muuallakaan. Eihän Nokisessa itsessään mitään vikaa ole. Mutta nyt tuli lähdettyä ja kävin 4h heittämässä vähän ex-tempore. Tarkoitus oli testiä 40v lahjaksi ostamaani Hardyn 9''6' Shadow #7 kepukkaa eli mukana oli käytännössä pelkät streamer-välineet vaikka maksimaaliseen saalismäärään ne ei ehkä oikea ratkaisu olekkaan. Mullahan ei kyllä kauheasti ole kokemusta noista streamer-vavoista. Sharpes of Aberdeen Gordon 2 oli joskus ja sillä heittäminen tuntui kovasti raskaalle. Tämä Shadow tuntui ainakin luokkaa keveämmän vanhan sotaratsu Demonin jäljiltä erittäin mukavaksi ja kevyeksi kalastaa. Omilla hyvin vajavaisilla heittotaidoilla siima oikeini varsin nätisti.

Mutta itse kalastuksesta, niin tosiaan ensin kiersin likimain koko kosken surffia heitellen. Yhtä pientä kalaa lukuunottamatta havainnot nollassa. Sitten heittelin tinseliä ja siihen tälläsikin kala sillan alta matalalta puolelta. Nopean väsyttelyn jälkeen haavissa kävi n. 43cm vapaa vasten nopeasti mitattu nätti taimen. Eväleikattu. Imaisi vaan tinselin todella syvään ja saapa nähdä jäikö henkiin. Muuten ei itsellä kalahavaintoja ollut

Yksi Nokisen isoimmista ongelmista on väkimäärä. Se ymmärtääkseni oli aika hillitty vielä pari vuotta sitten, mutta nyt tarinat on kertoneet vähän toista. Kymmenisen kalastajaa jos ei ylikin oli nyt arki-iltana. Siitä kun iso osa kalastaa matalaa uomaa kahlaten ristiin rastiin, niin onhan se vähän...no vähän on. Mutta sopi tuonne sekaan ja mukavia poikia oli kalassa. Kalojakin olivat saaneet ja taisi isoin olla 48cm harjus ja sitten tuota pienempää taimenta. Isompia ei ollut ymmärtääkseni näkynyt ainakaan siiman päässä. Tosin saihan ranskan poika sieltä hienon 60cm kalan muutamia päiviä sitten. Ja oli siinä sillan alla nytkin näkynyt päivällä isompi otus. Toki eihän siellä kalaa ymmärtääkseni ole ihan vanhaan malliin istareiden muodossa, mutta ehkäpä se on parempikin niin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti