Sidontaa, sidontaa ja vielä kerran sidontaa

Viime aikoina on tullut vietettyä paljon aikaa perhonsidontapenkin ääressä. Sieltä onkin pukannut ulos noin 700kpl sutturoita. Pientä rutiinia alkaa siis löytymään perusperhojen sidontaan. Samalla sain myös innostusta siivoilla omaa streamer-rasiaa ja viskoa ne ihan pahimmat sötökset roskiin. Ihan hirveitä turauksia osa. Nyt on tullut sidottua muddlereita, tinseleitä, surffilautoja jne. Yhteen itselleni uuteen marabou-runkoiseen viritykseen mulla on jo ohjeet ja odottelen mistpoolista materiaaleja siihen. Samalla tein myös isomman tilauksen Bogdanille Puolaan, josta saa volframi-kuulat suomen messinkikuulien hinnoilla ja chenillet on suorastaan naurettavan halpoja. Sen sijaan esim. koukkuja ei kyllä sieltä mielestäni kannattanut tilata vaan lähinnä tuossa olivat itseä kiinnostavat setit sieltä

Samalla on tullut päivitettyä myös sidontavälineistöä spigottien osalta. Ostin Rialinnasta, tuosta työmatkan varrella olevasta mainiosta putiikista, Riten spigotin ja se tuntui kyllä todella mukavalle. Siitä innostuneena tilailin myös Tiemcon vastaavan. Nämä on kuitenkin välineitä joiden pitäisi kestää pitkälle tulevaisuuteen. Saksetkin ostin uudet Riaskista ja niissä päädyn aina suht halpoihin. Perusteluina on, että en hirveästi jaksa sääliä sakseja tai käyttää kaksia erillisiä enkä myöskään sido sellaisia perhoja joissa vaadittaisiin erityistä tarkkuutta saksien osalta. Yhden uuden perhorasian aion myös ostaa tälle vuodelle ja se on tulossa kirrejahteihin eli spekseinä on, että sinne pitäisi sopia joku about 30 liitsiä ja 20 pikkuperhoa. Yksi malli on mielessä ja sitä pitääkin tänään vilkaista Rialinnalla



Nyt on sidontasessiot hivenen hiljentyneet ja säätiedotusta pitää pollata jatkuvasti, että mille päivälle ottaisi talvilomapäivän ja suuntaisi jonnekkin maakunnan koskista. Kotona tilanne on onneksi paranemassa eli vaimo palaa töihin 6kk sairasloman jäljiltä. Tämä tosin tuo sitten vuorotyön muodossa omat haasteensa kalastukseen lastenhoitoteknisistä syistä. Mutta sillä ei ole väliä vaan pääasia on, että parempi puolisko on toipumassa takaisin työelämään ja tulisi rahukkaakin. Nythän KELA:n "viisaat" lääkärit päättivät etteivät alkuvuodesta maksa euroakaan korvauksia. Mutta sepäs siitä...

Varmoja reissuja ei ole kesän ja kevään osalta kuin ehkä kaksi. Toinen niistä suuntautuu pääsiäisviikolla Viannalle ja toinen on sitten toukokuun lopussa Jormasjoelle Vuokatin loman yhteydessä. Muuten on mieli avoin kaikille mahdollisille. Kirrepilkitkin alkaa olla pikkuhiljaa finaalissa. Lauantaina kävin vielä Kivilammella ja siellä saaliina yksi varsin jäätävä tärppi sekä sight fishing -hengessä liitsiin 40cm vedessä tällännyt kirre, joka lopulta katkotti siimat. Tai eipä se kala niitä katko varsinaisesti vaan vika löytyy aina vavan toisesta päästä.













Vielä tähän loppuun asia joka on mieltä painanut ajoittain eli tuossa alkutalvesta, kun sain kiintiön nettihommia kalastuksen osalta täyteen, niin poistelin jonkun verran kavereita tuolta sosiaalisesta mediasta. Isoon osaan ei ollut mitään henkilökohtaista syytä vaan lähinnä en halunnut elämäni huolia ja murheita jakaa sellaisten ihmisten kanssa joita en ole koskaan tavannut tai ei muuten mitään yhteistä ole ollut. Nou hard feelings mihinkään suuntaan. Mutta näillä mennään nyt kohti kevättä ja kireitä kaikille sumarivesille!