Viimeinen jänoreissu on taputeltu. Lumi oli turhan karkeaa ja viimeistään päivällä tullut tieto alueelle ilmestyneistä kolmesta susihukkasesta ajoi meidät kotiin itä-Karttulasta. Ajoa ei oikein saatu aikaiseksi vaikka vanhalle jäljelle lajinsa ääntä löytyikin. Mutta mukava syksy takana ja kiittää pitää, kun kotiovelta on metsälle haettu vierailevaksi tähdeksi. Kolme jänistäkin pääsin ampumaan ja nykyään, kun metstästystä on paljon vähemmän ohjelmassa kuin viistoistakesäisenä, niin se oli ihan kelpo määrä.
Nyt sitten aloitellaan hiljalleen pilkkihommia. Avannon ympärillä kyykkiminenhän on ainakin allekirjoittaneelle kevätlaji. Ikä tuonut mukanaan mukavuudenhalua eikä jaksa paleltua räntäsateessa. Hiljalleen myös lähenee perhokalastuksen startti. Siitä kertoo, että viime viikolla piti Esalle soittaa ja varata perinteinen lupa Viannankoskelle pääsiäiseksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti