Ensimmäinen heitto

Sitä kalamies aina hiljaa haaveilee, että kun saisi reissulle lentävän lähdön ja kala hyväksyisi pyydön jo ensimmäisellä heitolla. Mulla näin ei ole tainnut koskaan käydä koskihommissa. No tänään tuli muutos. Kyseessä siis jokakeväinen Viannankosken pääsiäisreissu. Normaalisti olen käynyt torstaina, mutta nyt jotkut opettajanretkut oli varanneet koko kosken. Onneksi omat työt joustaa ja näin sitten siirsin lähdön keskiviikolle aamuun. Tiistaina soittelin Esalle työreissusta, että mikäs se on koskella tilanne. Vettä oli kuulemma jonkun verran, puolikas luukku auki. Aamusta kun koskelle tulin, niin kyllähän siellä oli yksi luukku sitten selällään eli lisää oli aukaistu. Yksin pääsin kuitenkin kalaan joten ei passaa valittaa...

Ensimmäinen heitto laavun edestä ja kala haaviin. Tästä tiesi, että istukkaat on otillaan ja suuria sankaritekoja ei tänään(kään) tulla näkemään. Pienehkö kirre siis yllättäen pinkillä liitsillä. Sitten hetken vähän hiljaisempaa joskin yksi kala kävi pari potkua antamassa. Säästelin vähän painoissa, kun ajattelin säästellä samalla perhoja. Tapahtumia kun ei alkanut kuulumaan, niin punttia lisää ja heti kala ylös, Pian sitten se kolmaskin ja kiintiö täynnä. Viimeinen tuli sivutapsissa olleella valkealla pienellä liitsillä, muille kelpasi pinkki. Aika normireissu Pääsiäiselle. Istutuksen jälkeen on helppo olla elämänsä kovin kalamies, mutta parin päivän päästä on jo varmasti vaikeaa. Nyt virtaa sen verta paljon vettä, että kirret  tuskin alajuoksulle pysähtyy. Toivottavasti kalaa jäisi pääsiäisen pyhiksi koskeen, että saisi muutkin kalamiehet vapaa mutkalle. Yksi virvelimies minun lisäksi paikalle saapui ja hänkin yhden kirjon sai, kun siinä lähtöä tein. Tunnin olin koskella josta varmaan puolet meni Esan kanssa jutellessa.



Mutta nämä on näitä ja tämmöstä se keväinen kirren onginta Viannalla on. Löysät on otettu taas pois ja saa nähdä minne sitten. Sumarireissuja tuskin tulee. Mieltä kuitenkin lämmitti, kun sain viestiä eräältä joka meikäläisen sitomilla sumaripintureilla oli Kermalta seitsemän taimenta käyttänyt haavissa. Siitä tulee aina hyvä mieli ja tietää, että omat sidokset toimii vaikka ei ehdi mahdottomia niitä itse aina testailemaan. Nyt pitää Pääsiäisen pyhinä yrittää vielä pilkillä käydä. Viime sunnuntaina käytiin äitipuolen kanssa Nilakalla ja oli kyllä tosi heikko reissu saaliin suhteen. Jospa tuosta jostain lähijärviltä vielä ehtisi muutaman raitapaidan käydä onkimassa ennen jäiden lähtöä. Varovainen pitää nyt olla jäillä jokatapauksessa. Esan kanssa juteltiin äsken aiheesta ja sanoi, että tunnissa ehtii muuttua jäätilanne isosti etenkin virtapaikoissa. Hänellä jonkinlainen kokemus asiasta lienee tuolta Viannan alajuoksuilta...