Sidontaa, sidontaa ja vielä kerran sidontaa

Viime aikoina on tullut vietettyä paljon aikaa perhonsidontapenkin ääressä. Sieltä onkin pukannut ulos noin 700kpl sutturoita. Pientä rutiinia alkaa siis löytymään perusperhojen sidontaan. Samalla sain myös innostusta siivoilla omaa streamer-rasiaa ja viskoa ne ihan pahimmat sötökset roskiin. Ihan hirveitä turauksia osa. Nyt on tullut sidottua muddlereita, tinseleitä, surffilautoja jne. Yhteen itselleni uuteen marabou-runkoiseen viritykseen mulla on jo ohjeet ja odottelen mistpoolista materiaaleja siihen. Samalla tein myös isomman tilauksen Bogdanille Puolaan, josta saa volframi-kuulat suomen messinkikuulien hinnoilla ja chenillet on suorastaan naurettavan halpoja. Sen sijaan esim. koukkuja ei kyllä sieltä mielestäni kannattanut tilata vaan lähinnä tuossa olivat itseä kiinnostavat setit sieltä

Samalla on tullut päivitettyä myös sidontavälineistöä spigottien osalta. Ostin Rialinnasta, tuosta työmatkan varrella olevasta mainiosta putiikista, Riten spigotin ja se tuntui kyllä todella mukavalle. Siitä innostuneena tilailin myös Tiemcon vastaavan. Nämä on kuitenkin välineitä joiden pitäisi kestää pitkälle tulevaisuuteen. Saksetkin ostin uudet Riaskista ja niissä päädyn aina suht halpoihin. Perusteluina on, että en hirveästi jaksa sääliä sakseja tai käyttää kaksia erillisiä enkä myöskään sido sellaisia perhoja joissa vaadittaisiin erityistä tarkkuutta saksien osalta. Yhden uuden perhorasian aion myös ostaa tälle vuodelle ja se on tulossa kirrejahteihin eli spekseinä on, että sinne pitäisi sopia joku about 30 liitsiä ja 20 pikkuperhoa. Yksi malli on mielessä ja sitä pitääkin tänään vilkaista Rialinnalla



Nyt on sidontasessiot hivenen hiljentyneet ja säätiedotusta pitää pollata jatkuvasti, että mille päivälle ottaisi talvilomapäivän ja suuntaisi jonnekkin maakunnan koskista. Kotona tilanne on onneksi paranemassa eli vaimo palaa töihin 6kk sairasloman jäljiltä. Tämä tosin tuo sitten vuorotyön muodossa omat haasteensa kalastukseen lastenhoitoteknisistä syistä. Mutta sillä ei ole väliä vaan pääasia on, että parempi puolisko on toipumassa takaisin työelämään ja tulisi rahukkaakin. Nythän KELA:n "viisaat" lääkärit päättivät etteivät alkuvuodesta maksa euroakaan korvauksia. Mutta sepäs siitä...

Varmoja reissuja ei ole kesän ja kevään osalta kuin ehkä kaksi. Toinen niistä suuntautuu pääsiäisviikolla Viannalle ja toinen on sitten toukokuun lopussa Jormasjoelle Vuokatin loman yhteydessä. Muuten on mieli avoin kaikille mahdollisille. Kirrepilkitkin alkaa olla pikkuhiljaa finaalissa. Lauantaina kävin vielä Kivilammella ja siellä saaliina yksi varsin jäätävä tärppi sekä sight fishing -hengessä liitsiin 40cm vedessä tällännyt kirre, joka lopulta katkotti siimat. Tai eipä se kala niitä katko varsinaisesti vaan vika löytyy aina vavan toisesta päästä.













Vielä tähän loppuun asia joka on mieltä painanut ajoittain eli tuossa alkutalvesta, kun sain kiintiön nettihommia kalastuksen osalta täyteen, niin poistelin jonkun verran kavereita tuolta sosiaalisesta mediasta. Isoon osaan ei ollut mitään henkilökohtaista syytä vaan lähinnä en halunnut elämäni huolia ja murheita jakaa sellaisten ihmisten kanssa joita en ole koskaan tavannut tai ei muuten mitään yhteistä ole ollut. Nou hard feelings mihinkään suuntaan. Mutta näillä mennään nyt kohti kevättä ja kireitä kaikille sumarivesille!

Hakkarais Teuvon kulmilla

Jos ei mene Kymönkosken sahurilla lujaa, niin ei mennyt kyllä itselläkään. Reissua kuvastaa muutamat avainsanat: koski liian jäässä, koski liian sula, liitsirasia kotona, liian pilvistä, liian tuulista, perhoja pohjassa pitkä rivi, taito ei riitä, vesi kylmää, karsean makuista Olvin juhlaolutta (yök) ja kaikki menee päin v#ttua paitsi muna. Näissä tunnelmissa tuli käytyä ongella ja happea haukattua sekä aamulla pirun liukkailla teillä huonoilla nastarenkailla kurvailtua. Kerrotaan kuitenkin pari sanaa mitä tuli taas tehtyä tyhjän pyytämisen lomassa jottei jää turhan negatiivissävyinen-pläjäys tästä

Eli olin suunnitellut meneväni Kymölle kalalle perustuen keskusteluun viime viikonloppuna Kärnällä mainiosti kalastelleen Sipposen Pietun kanssa. Pietu ei Kymöllä ollut käynyt eli ei missään nimessä hänen vikansa ja tosiaankin esim. Kellan loppuliuku oli hyvin auki ja samoin Kärnä. Kymön niska sen sijaan oli jäässä siten, että järkevää kalastettavaa ei ollut kuin muutamia metrejä eli piti vaihtaa lennosta kohde Kärnälle. No sehän vaan passasi vaikka onkin jostain syystä ollut mulle se varmin mp paikka näistä kolmesta koskesta. Siinä glögit kyläkaupalla ryyppäsin sekä kuuntelin jonkun kylähullun örinöitä ja tempaisin rellun Kärnälle.

















No Kärnällä näytti tilanne hyvälle. Pienimuotoisen huussille edestakas-tetsauksen jälkeen aloin kalastamaan sillan yläpuoleista suvantoa. Streameria virtaan ja samalla tutkailin, että tarvitseeko käyttää kasattua pinturisettiä eli näkyykö korreja/pintakäyntejä. Korreja ei näkynyt yhtään, mutta sepä nyt ei vielä ylläri ollut. Kaksi tai kolme pintakäyntiä näkyi päivän aikana suvannossa ja loppuliu'ussa yksi. Suvannon rantojen jää oli jo heikentynyt niin paljon, että sen reunoille ei ollut mitään asiaa. Se pikkaisen karsi heittopaikkoja. Loppuliu'ussa jonne marssin jälkeen ei taas tarvinnut ihmetellä saamaani titteliä suomen hikisimmästä miehestä, niin oli jään reuna myös siinä kunnossa, että siitä irtosi isoja laattoja kun vaatimattoman painoni sinne yritin ängätä. Yksin kun olin, niin en uskaltanut urheilla enempää. Loppuliu'un kalastuksesta tuli siis likimain fiasko. Harmi homma, kun tästä Iironkin kanssa juteltiin ja varmasti kevään parhaita kalapaikkoja tuolla.

















Mutta tosiaan valtaosan kalastelin sillan yläpuoleista suvantoa streamerilla sekä yritin myös pinturilla ja nymfillä sieltä missä pari pintakäyntiä näkyi. Ei vedon vetoa eikä tärpin tärppiä. Keli oli kalastukseen ihan jees joskin elättelin toiveita auringostakin. Yritin myös maantisillan alapuolelta hiljaisemmasta virrasta, mutta sitä en kyllä rehellisesti sanoen osannut kalastaa ja edelleen kohottelemisessa on opettelua. Jännä oli, että yhtään tälliä ei streamereihin tullut vaikka monensorttista tarjoilin hitaalla uitolla ja perhomenekistä päätellen varmastikkin ihan tarpeeksi pohjasta.

Mutta tämmönen keikka tämä ja seuraavia odotellessa. Kiirastorstain kalastus Viannalla meni reisille perunkirjoituksen takia ja varasin keskiviikolle sinne luvan. Saa nyt nähdä miten sen homman kanssa käy. Muuten on onkimiset suht auki. Kirrepilkillä pitäisi ehkä yksi reissu vielä Kivilammen kevään hotspoteille tehdä.

Keväistä päivää Viannalla

Oli tarkoitus alunperin lähteä kirrepilkille Kivilammelle,  mutta perjantaina pyörähdin erään mielenkiintoisen perhonsidonta-projektin tiimoilta Rialinnassa ja kuulin huhuja, että oli saatu jopa kala Viannankoskelta viikko takaperin ja siimojakin katkottu jonkun kanssa. No siitähän se ajatus sitten lähti eli vavan mittaa pidennettiin huomattavasti pilkkiongesta ja eikun Esan luokse. Vesitilannehan koskella oli perhokalastuksen suhteen suorastaan loistava. Jo ennen reissua tiesi, että röytöähän tästä ei tule, kun talvella tuppaa taimenet loistamaan poissaolollaan ja kirrejä on laitettu viimeksi syys-lokakuun vaihteessa. Mutta eipä tässä ollut odotuksetkaan korkealla. Esan kanssa turistiin tovi muuttuneista lupahinnoista ja kiintiöistä. 6h luvan nostaminen 15e/2 lohikalaa & 2 kuhaa oli kuulemma heti näkynyt siten, että porukka on varannut 12h lupia. Itselläni ei oikein ole mielipidettä asiasta, koska mulle on enemmän kuin jees jos joskus saa 2 kalaa vahingossa. Ymmärrän kuitenkin vaikkapa Kuopiosta kalalle ajavan lottolipan/liitsin heittäjän ja hyvänä päivänä on sitten kiintiö täysi 30min aikana. No ei siitä enempää, mutta tällaiset on muutokset jos joku blogia lukeva ei niistä vielä tiennyt. Tarkempi info täältä
















Oli kuitenkin pirun mukava käydä oikomassa siimoja. Seppäsen Aku oli kaverinsa kanssa myös ja ilmeisesti yhtä kalaa pääsi pitelemään jos ymmärsin oikein. Jos Aku luet tätä, niin pistä kommentti miten se iltapäivän loppu meni jos haluat. Lisäksi tuli myös yksi sekakäyttäjä (virveli, perho) koskelle n. klo 13 aikaan ja sunnuntaillekkin oli tulijoita. Polttelee, polttelee kalamiehiä kesän tulo. Itse lähinnä yritin tällä reissulla keskittyä nautiskelemaan kalastuksesta ja mukava oli kyllä ulkoilla sekä siimoja oikoa, kun keli oli kohdallaan. Alaselkä vaan ei kestä tällä hetkellä juurikaan yli 4h seisoskelua eli se on vähän tympeä homma ja oli pelipaikat jätettävä vähän kesken

Pääsääntöisesti kalastelin larva-larva, larva-liitsi, liitsi-liitsi -yhdistelmillä ja välillä indikaattorillakin. 4h saldona oli ihan älyttömän lähellä varmastikkin ollut tärppi. Yllättävän vähänkin jopa oli ekalle reissulla ominaista siimojen kanssa sekoilua vaikka toki välillä sitäkin oli ja setit puussa. Kausi on avattu nyt hiljaisissa merkeissä ja jospa ei koko kesä mollissa. Tämä oli kuitenkin odotettavissa, mutta pääsiäisviikolla pitäisi kyllä sitä kirjavaa lohta jo sitten kiirastorstaina Esan purolta nousta. Tässä blogissa on sitten esimakua miten huonoja tulee kuvat jatkossa olemaan ellen kännyllä kuvaa eli viime syksynä viimeisellä Viannan-reissulla hajonnut Olympus (ei hyvä sekään) on korvattu todellisella halpiksella eli 70e Kodakin vedenpitävällä mallilla. Pitää katsoa nyt jos kuvat vähän paranisivat kesää kohti valon lisääntyesssä. Jos ja ehkäpä kun ei, niin ensi kesälle sitten parempi kamera. Nyt on tällä mentävä tuleva suvi ja jospa noista se olennaisin selviäisi mikä kiinnostaa eli vesitilanne ja kalojen koko jos niitä sattuu tulemaan...