Pitkin maakuntia

Kyllä sitä vaan ihminen on tohelo. Ainakin meikäläinen. Maanantai oli jo aamusta näyttänyt huonot puolensa, kun kaaduin fillarilla kaupungissa, mutta todellinen puukonisku tuli illalla kahluukamoja etsiessä. Paikat pengottua alkoi hiljalleen totuus valjeta, että sinne ne jäi kaksi kertaa jalassa olleet kengät Nurmijoelle. Kerrankin kun vähän panostin parempiin kahluukenkiin. Onneksi on netti ja tiistaina ja kun Viannalle tein lähtöä aamulla nelosen jälkeen oli mainioon pk.nettiin ilmestynyt tieto, että kengurut on nostettu Haapakoskella kodalle. No jäin pohdiskelemaan miten ne sieltä saan, kun lähdin ajelemaan Esalle

Viannan vesitilanteesta kuulin yhdeltä nuorelta kalamieheltä, että siellä pystyy onkimaan. Ja näin Esakin puhelimessa kertoili. Porukkaa käy kovasti ja illat täysiä. Onneksi aamuun sopii, kun menee ihmisten aikaan. Joskin opettaja Risto oli jo ongella ja ensimmäisen kirren saanut, kun koskelle ehdin klo 05. Vettä virtasi keskeltä aika kovaa eikä kahlaamaan ollut asiaa. No onneksi vallilta yletti virran reunaan vaikka tuuli taas kerran häiritsi heittämistä jo heti aamusta.



Ja siellä laavun edessä tuntui virran reunassa kalat olevan. Sieltä pari kirreä sain mustalla liitsillä ja yhden hyppykoneen karkuutin. Kovia nuo muutkin oli hyppimään. Myös eläköityvä kalakaveri ehti toisen kirren saamaan ja keskittyi kuhajahtiin. Ei vaan tuntunut kuha olevan otillaan patoluukuilla vaikka koski-isäntä kertoi tälle kautta jo 4kg kalan saadun. Taimenta ei ole tullut kuulemma koko keväänä. Joitain pieniä, mutta ei yhtään parempia. Missä lie ne. Mutta ystävämme lahnat olivat kuitenkin "onneksi" koskeen löytäneet sekä ahventa oli todella paljon. Taisi tuplatkin ajottain olla kiinni.



Kun lupa tuli suht nopeasti täyteen, niin päätin maksaa oppirahat kenkien hukkaamisesta ja hakea ne Haapakoskelta. Siellähän ne olivat. Melkoinen mutka tuli, mutta jospa se opettaisi huolellisuutta. Tosin samalla pääsin yhden radan taas viskomaan frisbeegolfiakin samalla reissulla. Nyt sitten äsken kävi kutsu Varkauteenkin koskihommiin. En vaan oikein tiedä mistä näihin aikaa repisi. Harmi kun tuosta ei tietoa ollut vielä aamulla. Saa nähdä tuleeko sinne lähdettyä. Kahlureiden paikkailua ainakin pitää jatkaa. Nyt näytti toinen sukka vielä tihkuvan hieman läpi, toinen taisi jo pitää...