Hellettä sorsastuksessa

Syksyissä on savossa pari varmaa asiaa ja ne on hellepäivät Kuopion matkustajasatamassa pelattavassa katusählyturnauksessa sekä sorsastuksen aloituksessa. Tämä vuosi ei asiaan tehnyt poikkeusta. Viime vuoden vaisun aloituksen jälkeen vaihdettiin paikkaa takaisin tutuille ja turvallisille seuduille. Lintuja sekä etenkin metsämiehiä näkyi varsin vähän ennen h-hetkeä. Kuitenkin 12 jälkeen äksöniä vähin oli, mutta tulille ei päästy. Valitettavasti ensimmäisen vartin jälkeen tilanne hiljeni täysin ja taidettiin melkein klo 14 mennä ennenkuin haapana eksyi kuvia katsomaan ja se jäi viimeiseksi reissuksi hänelle.

Iltapäivä ja alkuilta oli myös erittäin mykkää. Joskus yhdeksän maissa yksittäinen sorsa eksyi kojulle ja pääsi hengestään. Taisi kuolettavat laukaukset näissä jäädä isän ampumaksi. Itselläni aseessa oli vanha ongelma, että löi varmistimen takaisin päälle ensimmäisen laukauksen jälkeen ja paikko lähti sitten liian kauaksi. No asiaa nyt selvitellään ja torrakka pitää saada kuntoon ellei korjaus kovin kallis ole. Jos kalliiksi menee, niin sitten Husqvarnasta tulee ratapyssy, koska siellä pelaa hyvin. Minulla on kiikarissa tässä yksi sukulaisten kautta tuleva Sauer & Sohn Suhl -rinnakkaispiippuinen haulikko. Kunhan näen sen ja jos näyttää hyvälle, niin pitää lähteä ostoluvat hommaamaan. Sekin kun yllättäen on sääntösuomessa kovin vaikeaa...

Vielä saatiin yksi haapana alas ja itse missasin tavin, osin tuon varmistimen takia seliseliseli. Haapanan sentään pudotin. Siinäpä ne oli tapahtumat. Aika hiljaista ja suht hiljaista oli muuallakin. Pari trendiä sorsastuksessa minun silmiin on osunut. Lintuja ei ole kauheasti siellä missä niitä ei ruokita. Siellä missä ruokitaan, niin kehusaaliit saadaan iltalennolta. Metsästäjien määrä on ollut jo vuosia laskussa. Nämä edelliset toki kapean katsonnan havaintoja, mutta ehkäpä noissa jotain perääkin on. Nyt pitää seuraavaksi tällä metsästyssaralla koettaa ehtiä hirvimerkki ampumaan Tervoon. Näillä näkymin se tapahtuu reilun viikon päästä...