Hellekesä senkun jatkuu vaikka kesälomatkin loppuivat. Voin kertoa, että tämä on ollut kelien puolesta ehkä aikuisikäni (mittarissa nyt 33v) huonoin. Tosin näyttää jo viimeinkin, että ehkä loppuisi helteet. Lämpöiset kelit ajoivat itsellä tilanteen siihen, että kalastus meni täysin uusiksi siihen nähden mitä olin kesän 2010 osalta miettinyt. Nyt näyttää vähän sille, että kun kerran Viantaa on tullut jo kalastettua näinkin paljon olosuhteiden pakosta ja vielä itsestä toki riippuen heikoin tuloksin, niin syksyllä voisi miettiä ehkä enemmän lampihommia jahka taimenen rauhoitusta puskee niskaan. Mutta sepäs nyt näistä aina muuttuvista spekuloinneista eli tuli tuossa varattua jälleen Viannalle lupa ja käytyä se heittämässä tiistai-iltana. Aiemmista nihkeästi menneistä aamuyön reissuista poiketen nyt tuli varattua iltalupa. Mutta kuinkas kävikään...
Hujanen oli myös tulossa kalalle ja itse arvoin perinteisesti luvan aloitusaikaa monesti. Lopulta olin kalassa klo 15.30. Edellisenä iltana oli kalaa kuulemma mukavasti saatu. Joitakin kalamiehiä pyöri luvan alussa koskella, mutta illemmalla oli enää kolme onkimiestä. Pääsin luvan alkuun heittämään niukkavetisen Viannan kuohuja ja sain ehkä miljardi ahventa ja särkeä. Ei mitään havaintoa kuitenkaan lohikaloista. No niistä alkoi tulla havaintoja, kun Ylä-Savon kovin kahlaaja, mutta ei vaatimattomin eli Hujanen saapui paikalle. Hyvin oli miehellä kahluureitit tiedossa ja näimpä sieltä alkoikin monenlaista eväkästä pitkin iltaa nousta ylös. Parhaaksi jäi mukavan kokoinen kirre jonka pussitus näkyy alempaa löytyvästä heikohkosta videosta.
En saanut omalle kohdalle minkäänlaisia kunnollisia kalakontakteja koko illan aikana aikaiseksi. Hujanen larvasteli varsin tehokkaasti (et ehkä usko jos tätä luet, mutta vilpittömästi hyvin sää vedit) etenkin säyneitä ja sai myös pari pienempää taimenta sekä rokasteli vahingossa yhden mitallisen (c&r). Myöhemmin illalla oli myös karkuuttanut paremman kuhan. Viannalla oli pelipaikat aika vähissä nyt, mutta eipä sitä auta syyttää. Vaikea kausi tämäkin on ollut vaikka startti oli mukava. Pitää toivoa, että syksy menee paremmin.
Omaa reissua väritti myös, että kävin uimassa Viannan liukkaitten kivien ja huonojen kahluukenkien ansiosta ainakin viidesti. Esa on minuakin virtahevoksi tituleerannut joten ongelma ei liene kuitenkaan tasapainossa. Ehkä paras tilanne oli jossa lähti jalat alta kuin Aku Ankalta banaaninkuoren kanssa kaltevalla limaisella kivellä. Jossain välissä en ollut enää varma, onko vettä enemmän housujen ulko vai sisäpuolella. Jotenkin sekin sopi tähän vaikeaan kesään mainiosti. Vielä kun ei päässyt samana iltana ilmeisesti Henry's pubissa esiintynyttä Iken suosikkia (no ehkä enemmän Kanervan mieleen) Tuksua katsomaan ja kotiin ajellessa komeassa maalaismaisemassa auringon laskiessa soi äiti-vainaan suosikki Kari Tapio suomipopilta http://www.youtube.com/watch?v=fteG45pyCeE, niin lähellä oli jo kyyneleen tirauttaminen. Mutta sellaista on kalastus. Reissu ei silti hukkaan mennyt vaan tuli opittua kahluulinjoja matalalle vedelle. Nyt syksy tulee, tulethan!, ja seuraava reissu lienee sitten Nokisen- tai Konnekosken suuntaan aamuyön pisto. Vähiin jää tämän kauden taimenen kalastus. Ei vaan voi mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti