Kellankoskella

Edellisestä kalareissusta ehtikin vierähtää pari viikkoa, kun Vuokatin lomalle suunniteltu Jormaskosken kopaisu jäi väliin kosken ollessa kiinni. Iiro oli sen sijaan varannut 1-2.6 (pe-la) väliseksi yöksi luvat Kellankoskelle. Itsellä meinasi pitää aika kiirusta, kun tultiin reissusta torstaina ja työhommat oli myös kiireisenä. Kotiinpaluu oli muutenkin näyttävä. Käytiin hakemassa Karttulasta puudelssonia hoitopaikasta kotiin, niin ensin huoltoaseman pihassa puhelin tonttiin ja lasi rikki. Seuraavaksi levisi sitten piinattu rellu eli alkoi polttelemaan hehkun valoa kesken ajon ja vedot hävisi. Kaiman suosikkiviisua oli helppo hyräillä taas. No piti sitten tyrkätä bentsiiniä vanhan Carinan tankkiin ja sillä koskelle. Sehän ei tietenkään pettänyt. Mutta joo eli meitä oli kalalla myös nykyinen oloneuvoksen virkaa hoitava isä minun ja Iiron lisäksi sekä alunperin piti myös Petrin päästä, mutta työt sotkivat kolmannen veljeksen osallistumisen tällä kertaa. Koskella oli myös vuorokausilupaa heittämässä yksi kalamies jolla oli aiemmin päivällä niskalla joku kalatapahtuma ollut sekä lopppuliu'usta oli harjuksen saanut eli loppusummana neljästään ilta ja alkuyö paiskottiin.

Isä ei ole hirveästi perholla kalastanut joten alussa piti Iiro lyhytmuotoisen evästyksen heittämisen saloihin. Sitäkautta painuttiin sitten ongelle. Vettä oli koskessa omaan makuun ihan liikaa ja niskaa ei pystynyt niin tehokkaasti kalastamaan kuin normaalisti. Siitä kuitenkin pikku hiljaa laskua alaspäin ilman tapahtumia ja kohtahan se Iiro jo sieltä tuli kera 46cm taimenen ja parin tällin. Itsellä piteli hiljaista ja kalastus oli streamereiden paiskomista virtaan. Kummallisen hiljaista vaan piteli.
















Eipä mennyt aikaakaan, kun Iiro nappasi jo toisen taimenen niskan alta. Isäkin pääsi tässä välissä kalan makuun kun oli taimen tällännyt heittoon nostaessa. Ei vaan kovin pitkää vapaa valitettavasti puistellut. Aika haastavat kelit oli aloittelevalle kalastaa, kun virtaus oli pirullinen ja takaheittotila nollassa. Hyvinhän tuo silti pärjäili eikä ollut perhoja juurikaan puissa eikä silmissä eikä persauksissa.
















Seuraavaksi sain itse mutkan pitkistä peileistä tukevan tällin mustaan streameriin. Vapa pystyyn, no prkl eihän se noussutkaan vaan parempi kala ja kova virta yllätti kalamiehen. Uusi yritys ja samalla lipsahti ote vavasta ja siima suoraksi sekä taimen Seppo Rätymäisesti pyrstöllään näytti "v#ttuillakseni heilutin". Ja taas soi päässsä Alangon musiikki. Ihan oma moka koko karkuutus. Ei varmasti mikään jättiläinen olisi ollut, mutta mittakala kuitenkin.
















Näissä peileissä oli kalaa enemmänkin ja sieltä Iiro nappasi nelivitosen komealla hyppytärpillä surffilla ja itsekkin sain kauden ekan mitallisen tinselillä. Mittaa tosin vain 41cm eväleikatulla joten ruokakala jäi taas saamatta. Myöhemmistä tapahtumista voisi kertoilla parit selvät tukistukset perhoon ja Iiroa piinanneen taimenen niskalla joka taisi 6-7 kertaa iskeä streameriin tarttumatta ja myöhemmin vielä pärskäytti pankkisedän tarjoilemaan surffiin ihan allekirjoittaneen jaloissa tarttumatta silloinkaan. Vuorokausilupaa heittämässä ollut taisi illan aikana saada muutamia tällejä sekä yhden about mitallisen niskalta joka livahti mitatessa omille teilleen. Niin joo ja Iiro sai myös yhden hyväkokoisen harjuksen larvalla keskikoskesta. Taisi sankarille pitkälti toistakymmentä kalatapahtumaa kertyä siihen mennessä, kun lähdin kotiin aamuneloselta ja jäi vielä laskua tekemään. Isä sen sijaan jäi vetelemään hirsiä pakettiauton konttiin, kun oli pitkä matka Näätämöön vielä tänään edessä.
















Mukavahan tuo oli käydä kalalla likimain omalla porukalla ja näitä reissuja ei ole koskaan liikaa. Vettä tosin oli vähän runsaasti, mutta kalastamaan pystyi eikä nyt tuulet sun muut sotkeneet. Kaloja oli lähinnä kahdessa paikassa eli niskalla sekä mutkassa. Loppuliukua taas ihmeteltiin, että on se kumma miten siellä ei ole taimenta ikinä. Kalastettiin sekin Iiron kanssa monesti ja tätä samaa olen muiltakin kalamiehiltä kuullut. Hirveän jännä on se.

Seuraavat reissut täysin auki. En tiedä pitäisikö joku aamu käydä heittämässä mp Nokisella vai mitä tässä nyt keksisi...

PS: Iiro oli vielä jallittanut 45cm taimenen niskalta luvan loppuun