Streamereita, streamereita...

Toukkien sitominen tuli jätettyä hetkeksi kyllästymisen vuoksi ns. holdiin ja jatkoin streamer-rasian metsästystä. Löysin netistä eräästä nettikaupasta mielenkiintoisen laatikon ja tilasinkin sen. Tosin tilauksen jälkeen vasta tajusin, että sillä oli paksuutta 5cm eli turhan paljon. No eipä se muutenkaan putkeen mennyt, kun perhorasian sijaan sain jonkun enempi tai vähempi uistinrasiaa muistuttaneen läpinäkyvästä muovista olevan kamppeen. Asia saatiin kuitenkin liikkeen kanssa sovittua nopeasti ja kaupat tuli peruttua. Tämän episodin aikana sain raahattua itseni motonettiin ja päätin hommata Kineticin vedenpitävän rasian johon streamereita sopii se mitä omille lyhyille reissuille nyt tarvitsee. Vedenpitävyyteen en kyllä usko rasiassa ennenkuin näen, mutta se on mukava bonus jos näin on.

Streamereitten sitomisen aloittelin perusmalleilla eli tinseliä, punttisalakkaa ja ahventa. Surffeja varten kävin paikallisessa Ikeassa pyörähtämässä ostamassa hiirimattoja foamiksi. Saa nähdä miten toimii. Paksuutta on kyllä tarpeeksi. Pieni takaisku oli, että zap-a-gap, vai mikä piru se liima onkaan, ei pitänyt tekosilmiä kiinni ice wingissä. "Korvasin" silmät sitten laittamalla punaisen kurkun surffeille. 

Tällä kertaa kokeilin myös näitä spudler-tyyppisiä ratkaisuja, mutta laiskana en jaksanut alkaa askartelemaan inhoamaani muddler-päätä näille. Pari kappaletta sidoin myös Kuusingilla kovassa maineessa olevaa Wanhaa Tappajaa muunnoksena. Siitä mukava streamer niukkana ja kevyenä sidoksena, että pystyy tarvittaessa heittämään pinturikepillä. Näin toimien sainkin ko. perholla taisi olla kolmannella heitolla taimenen Kellankoskelta viime kesänä, kun ensin oli piiskannut niskan pinturilla läpi enkä jaksanut lähteä vaihtamaan vapaa ja taimenen olinpaikka oli tiedossa.

Vielä pitäisi parit wmm-sidokset koettaa tehdä ja sitten alkaisi streamer-rasia olla siinä kunnossa, että pääsee ensimmäiset reissut tekemään. Tykkään kesällä täydentää sitten eli varastoon en sido yhtään itselleni. Seuraavaksi pitää jatkaa toukkien ja sumareitten parissa. Sumari-hommiin, jos niihin nyt pääsee, taidan sitoa pelkästään oranssilla rungolla olevaa cdc-siipistä laskuvarjohäkilällä varustettua pinturia ja jotain simppeliä mustaa nymfiä. Mutta näin se homma etenee ja eipä tässä ole kuin pari kuukautta, kun pitää Viannalla jo olla kirjolohien perässä avajaisissa