Nimittäin tältä vuotta. Pohjois-Savossa alkaa lunta olla niin paljon, että koirat alkaa tarvita snorkkelia ja periskooppia. Vielä kuitenkin käytiin sähkökatkosten värittämänä viikonloppuna lauantai metsällä Riuttalassa. Heti alkuun ajo saatiinkin, mutta tämä veijari oli ilmeisesti rusakko ja painui isolle tielle. Koira pois ja paikan vaihto. Sieltä makkaratulilla istuskellessa ajo käyntiin ja vaikka matkaa ei ollut kuin muutama satametriä, niin mitään ei kuulunut. Lumi vaimensi kaikki äänet metsässä tehokkaasti.
Kun oltiin saatu kyrsänpätkää rauhassa tuulensuojaan, niin siirryttiin passaamaan ja Mika pääsikin pienehkön jäniksen ampumaan. Päivä oli hyvä lopetella siihen. Saattoi olla viimeinen reissu tälle metsästyskaudelle ristiturpien perään. Riippuu vähän lumitilanteesta...
Nyt sitten sidoskellaan perhoja ja odotellaan perinteistä Viannankosken avausta. Pitäisikin Esalle soitella ja varata pääsiäisen seutuun lupa. Voisi kyllä yrittää sumarikalaankin jonnekkin. Luvattoman vähälle jäänyt viime vuosina se harrastus...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti