Kiirastorstai ja perinteinen Viannan reissu. Näillä on tullut vapakalastus startattua aina tulille. Eikä poikkeusta tehnyt tämäkään vuosi. Kuten jo paljon on ollut puhetta, niin Viannankoski koki ison menetyksen Esan poismenon johdosta. Vanhat luvat saatiin kuitenkin metsähallituksen avustuksella aktivoitua ja kalalle pääsi ennalta sovittuun aikaan. Mutta kyllähän sieltä sitä jotain puuttui. Joku oli tuonut laavulle lyhdyn ja siellä kynttilä lepatteli. Oman kynttilänkin vein tulipaikalle ja hetkeksi hiljennyin muistoa kunnioittamaan. Mutta elämä on elämää ja tarina jatkuu. Niin myös Viannankosken...
Sellainen huomio on tullut tehtyä uusien lupa-alueen karttojen myötä, että Pielaveden puoli rannasta on kokonaan kalastuskiellossa. Aikaisemmin sähkölinjalta alaspäin kyllä kalasteltiin, mutta "poikasuoma" jätettiin rauhaan. En tiedä mikä tämän ideana on, mutta suht hyvää kalapaikkaa sopivalla vedellä jäi nyt pois. Monet kirret ja kuhat on sieltäkin kalastajat koukutelleen ja ehkäpä "muutaman" hauen myös...
Mutta itse kalastus oli tyypillinen Viannankosken pääsiäisen On-Off -ratkaisu. Tänään oli kytkin asennossa On. Yksin sain alun kalastella kahdeksasta eteenpäin kunnes tuli myös toinen perhomies. Kalat kun löytyivät luukuilta, niin Esan sanoessa oli kuin pankilleen mennyt sinne. Tunti ja lupa oli täynnä. Pudotin myös kolme kirreä siinä välissä. Kovin suuresti ei tästä suorituksesta kuitenkaan tarvitse rintaansa röyhennellä. Toinen perhomiehistä ehti myös pari saada ja jonkun pudotti rantavedestä. Ehkä suurin yllätys oli, että pinkki liitsi pelitti jälleen...
Nyt jää perhostelut varmasti taas tauolle toviksi. Ei ole sumarireissuja suunnitteilla. Kesän kalastuksetkin on auki. Suunnitelmissa on ehkä jossain vaiheessa tehdä lyhyt reissu Nokiselle verestämään muistoja...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti