Viannankosken reissun jälkeen ei ole tullut kalassa käytyä. Nyt pääsiäisenä vähän himottanut jo, mutta paikat suht vähissä. Heinävedellä oli lammetkin jäässä ja Mikan mukana Ämmänkoskelle ei ollut nyt järkeä lähteä vierailijaksi. Pitänee katsoa jos Esalle soittelisi josko johonkin väliin sopisi. Helpot kalat ainakin on Viannalta ongittu pois jos uusia istutuksia ei ole tehty.
Sidoskelin tässä perhoja pitkin suomi-neitoa ja törmäsin yhteen itselleni uuteen malliin. Nyblomin kirjan J.P salakkaan. Se veikin sydämen vaikka ihan oikeita materiaaleja ei minulla ollutkaan kuten jääkarhua. Ja pyrstöön ja alussiipeen olisi saanut olla bucktailia jäykempänä matskuna, mutta valkoista uupui. Ylhäällä kuvassa kuitenkin oma räpellykseni. Resepti:
- koukku: fulling mill streamer #4
- pyrstö alhaalta ylös: helmiäsfläsä, kettu, hopeafläsä
- runko: icewing dubattuna
- siipi alhaalta ylös: alla kettu, punaista fläsää muutama suikale, uv-pearl ice wing, jotain sinikeltaista maagista fläsähärdelliä (etikettiä ei tallessa)
- pää: fly-rite puppelina
Mutta mennäänpä aidasta aidan seipääseen eli varovaisen diplomaattisesti on vähin tullut otettua kantaa tuohon taimenen alamitan nostoonkin. Tarkoitus ei ole ollut nousta kukkahattutädiksi vaan herätellä hieman, että ylipäätään kalastuksessa on aika paljon ristiriitoja. Ja kuten osuvasti eräässä face-to-face keskustelussa paikallisessa kalastustarvikeliikkeessä todettiin, niin lopulta kalamiehet, niin verkkomiehet, uistelijat, virppamiehet koskilla ja perhokalastajat, ajavat lopulta lähinnä vaan omia etujaan ja turvaavat omaa kalastustaan. Niin ja onko se sitten väärin? Ehkä se on jos se tehdään unohtaen kalakantojen heikko happi.
Meikäläisestä ei mitään Jasperia saa enkä sellaiseksi haluakkaan, mutta minun ajatusmaailmaan ei vaan millään uppoa sivuuttaa sitä asiaa, että c&r kohteissa uhanalaisten kalalajien kalastaminen on hyvin kyseenalaista hommaa. Mutta se lienee kuitenkin nykymenossa se ehkä paras kompromissi kalakantojen hoidon silmin, kun totaalikielto tuskin lienee vaihtoehto ainakaan kovin monella kohteessa. Tulen varmasti itsekkin käymään näillä koskilla, sillä kyllä kalastuksesta sen verran tykkään.
Sivusta seuranneena ja tilastoista yms. ymmärtämättömänä sunnuntaikalastelijana näyttäisi kuitenkin ehkä se suurista suurin ongelma olevan tuolla järvialtailla. Verkotusta ja miksipä ei uisteluakin pitäisi ehdottomasti tiukasti rajoittaa reittivesillä joissa vaeltavaa järvitaimenta on, siis jos sitä enää on. Itselläni ei vaan usko riitä, että tämä tulee kalastuskuntien toimesta koskaan onnistumaan. Tai ainakaan tarpeeksi ajoissa. Siksi olisi valtion otettava nyt oikeasti sitä sankarin viittaa niskaan ja hoidettava asia. Alamitan nosto oli hyvä juttu, mutta lisätoimia tarvitaan. Järkeviä sellaisia ja niihin ei kuulu esimerkiksi täyskielto verkoille. Taisi se kuuluisa jalkaväenkenraalikin jo todeta aikanaan, että suomalaisia on johdettava edestä esimerkillään ja tässä sen johtajan kypärässä lukee MMM
Lyhyesti vielä tuosta ceeärrästä loppuun, niin itse vielä tuossa vuosi sitten ajattelin vaikkapa kirjolohen c&r kalastusta huonona juttuna. Nyt jos miettii, niin ehkä se ei ole huono juttu. Parempi juttu sekin on kuin kalastaa luonnontaimenta c&r sen uhanalaisuuden takia. Toivottavasti tänne pohjois-savoon löytyisi yrittäjiä jotka voisi vaikka sivubisneksinä pyörittää suuren Kangaslammen tapaisia kirrekohteita joissa voisi olla myös taimenta ja idea ei olisi onkia heti kaikkia pois istutuksesta vaan kalat ehtisivät oppia luonnonravinnolle ja niiden onkiminen ei sitten enää olekkaan ihan niin helppo jobi. Tuon lampikulttuurin nousua toivoisi suuresti sillä se kuitenkin tarjoaa mahdollisuutta moninaiseen onkimiseen pintaperhostuksesta lähtien ja on sitä kuuluisaa kestävää kalastusta
Mutta nää on näitä ja mennäänpä kesää kohti. Taidan itse veivata kohta Esan numeron ja kysellä sopiiko sinne Viannalle nyt pyhinä vai nou....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti