Pitkästä aikaa lampihommia. Suuntana tuttu Mustanlampi Heinävedellä. Niitä harvoja paikkoja joissa pystyy mukavasti rannalta kalastamaan. Alkuun ko. lammelta oli saaliit hyviä, mutta viime vuosina on tökkinyt. Nyt oli hellekesä alla joten vähän epävarmoissa tunnelmissa mentiin vaikkakin tarina kertoi uuttakin kalaa lammessa olevan.
Bomanin Mika oli perinteisesti seurana ja aloiteltiin aamusta ihmisten aikaan puoli seiskan korvilla. Lampi oli parkkipaikan puolelta pelottavan hiljainen. Mikalle yksi epävarma tärppi ja that's it. Vaihdettiin toiseen päähän joka on ollut ehkä se parempi meille. Karkuutin liitsistä melkein heti laiturin vierestä kalan, kun sivuperukkeessa ollut luttero jäi lumpeeseen, seli seli. Mika taasen koukutti kevyesti painotetuilla liitseillään pari kalaa melko nopeasti. Itsellä piti mykkää...
Piakkoin aloin uskoa, että ehkä tämä volsukuulilla painotettu liitsitroikka ei ole paras ase ja vaihdoin ylätapsiin kirkkaan vihreää liitsiä sekä pienen haulin solmun yläpuolelle (pintasiimalla kalastin) ja kärkeen valkean boobyn. Voe tokkiisa kun alkoi toimimaan. Varovaisia oli tärpit ja hitaasti sai uitella, mutta aika nopeasti oli kiintiön sallimat kolme kalaa ylhäällä. Viimeisellä kirbelssonilla oli vielä erittäin paksussa monofiilissa kiinni ollut pieni kolmihaara huulessa, tahnaukot...
Mika sai myöhemmin kolmannen kalansa, kun olin jo kotia kohden menossa makkaratulien jälkeen. Bomanin perhetuttu oli myös mukana virvelin kanssa ja tärppejä paljon sekä kuulemma lopulta nopeasti kolme kalaa vastarannalta. Mukavasti siis tapahtumia kaikille. Mahtava aamu oli muutenkin kelin puolesta. Tyyntä ja lämmintä. Nyt alkaa olla hiljalleen tämän vuoden onginnat tässä. Ehkä yksi reissu vielä Viannalle, ehkä ei,..tiedä häntä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti