Viannaltahan se keväällä aina alkaa ja sinneppä se oli hyvä myös lopetella tämän vuotiset perho-onkimiset. Nyt oli vähän toiveissa, että luukkuja olisi pikkusen avattu ja kalat olisi "valuneet" alajuoksulle ja siellä olisi hyvät virtaukset heitellä liitsejä rannalta suoralla selällä toinen käsi lantiolla. No ihan näinhän se ei nyt sitten mennyt. Vettä oli edelleen aivan järkyttävän vähän ja kalastus painottui siis patoluukuille. Edellisestä istutuksesta kuukauden päivät joten oli odotettavissa kalojen olevan tiukemmassa. Onneksi koski oli saanut olla rauhassa ja yksin sain tiistai-iltaa kalastella...
Esa jäi katselemaan joko se heti vapa taipuisi, ei taipunut. Aika pitkään piti vispata kunnes parempi kala kiinni joka paljastui 50cm taimeneksi. Sivuosumia tulee ja kala vapauteen. Pian sen jälkeen sain luukuilta peruskirren ja en onnistunut sitäkään ryssimään. Mustaa liitsiä puri molemmat. Kävin myös alaosia kopaisemassa ilman havaintoja, paitsi että sitä vettä oli vaan järkyttävän vähän.
Luukuilta sain myöhemmin n. 40cm taimenen ja pienen kirren tai tanelin tiputin sekä yhden ison ahvenen vapautin. Siinäpä ne saaliit. Ihan tyytyväinen tapahtumiin tällä vedellä. Nyt on aika laitella kamoja talviteloille ja pääsiäiselle Esan kanssa jo treffejä sovittiin. Silloinhan sitä on perinteisesti keväällä perhovapaa naftaliinista kaiveltu. Nyt jatkuu syksy muitten harrastusten parissa. Kalastusta luvassa sitten pilkkimisenä. Saa nähdä tuleeko kirrepilkille lähdettyä, viime vuosi oli välivuosi. Ahvenia ainakin kevätauringossa sitten jallitellaan, se on todella mukavaa hommaa kelin osuessa kohdalleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti