On ollut tapana jo muutamia kertoja käydä kalassa juhlapyhien aikaan johtuen kalastuspaineen vähyydestä. Jos oli joku vuosi sitten hieno reissu Kymölle vappuna pintaperhostelun merkeissä, niin tämä Juhannusaamu jolloin ihmiset rapuloissaan makoilevat tarjoili sitä nyt. Tai niin hienoa oikeastaan kuin Viannalla nyt voi olla. Aamusta taas aikaiseen tuli oltua liikkeellä ja puoli nelosen maissa jo koskella. Tällä kertaa kaveriksi tuli perhokaupoilta tuttu Korhosen Janne joka teki paluun Viannalle ymmärtääkseni 15 vuoden tauon jälkeen. Vähän pelotti etukäteen tuleeko perinteinen perhoja pohjaan tuhat ja kaikkia hatuttaa keikka, kun kaverikin mukana. Niitäkin reissuja on tullut nähtyä ihan tarpeeksi
No näin ei käynyt. Ensin kun olin vähän neuvonut salibandyn pakki-pakki syöttöjen teoriaa entiselle Happeen SM-hopeamitalistille, niin keskityttiin kalastukseen. Vesitilanne oli edellisestä reissusta aavistuksen vielä parantunut ja keskelle pääsi helpommin kahlaamaan. Katseltiin porukassa miten sinne mennään ja itse pudottelin jo ensimmäisiä kaloja, kun eivät pirut millään halunneet pysyä kuin potkun tai pari kiinni. Janne kiitti neuvosta ja ensimmäinen kirbeli haaviin hyvin nopeasti luvan alkamisesta.
Neuvoin säbä-miehelle seuraavaksi "parkkipaikan lirun" kopaisemista ja eikös sieltä heti toinen kirre. Kaveri vaan pyöritteli päätään, että on tämä ihmeellistä. Itse tein laskun keskeltä samoille apajille ja pudottelin tottakai paremman kalan jonka sain tarttumaan kahluureittiä kalastettaessa.
Esa saapui kutosen maissa ja osteltiin lupia (Janne 12h ja itselle 6h) sekä turistiin niitä näitä. Esaa tuntui kovasti naurattavan pieni muutos allekirjoittaneessa tyyliin "voe mahoton kun se Ismo ennen lyllersi tuolla koskessa niin että rannoilla vesi nousi". No meikäläiseen tämän tyyppinen huumori uppoaa ja eipähän siinä. Koski-isäntä muisti myös kertoilla aiemmin viikolla saadusta n. 4kg kuhasta.
Jannen kanssa jatkettiin kalastusta ja saatiin lähinnä lahnoja ja taimenia jotka oli ehkä nippanappa mitallisia tai alle. Alkoi jo näyttää vähän peli menetetyltä omien kalojen suhteen, mutta kävin kuitenkin kosken alaosan kopaisemassa, kun olin yli kahlannut. Sieltäpä tälläsikin tinseliin hieno salakkaimuri ja taimenella mittaa 53cm ja painoa 1945g. Siitä tuli oiva juhannuskala pöytään lisukkeeksi, kun syödään vaimon perhepiirissä isommalla porukalla ja tätä kirjoittaessa alkaa savustus ollakkin valmis.
Kahlailin vielä takaisin keskelle lupaa ollessa jäljellä n. 1h verran ja sieltähän löytyi vielä kirbelsson mustaan liitsiin. Mukava reissu oli kalastuksen suhteen hyvä päätellä siihen ja etenkin, kun Janne oli jo tässä välissä kiikuttanut oranssin liitsin pettämän 52cm taimenen rannalle. Patomestarikin oli ilmestynyt paikalle ja kävi nostamassa luukut alkuviikon asentoon joten senkin suhteen ajoitus meni kerrankin nappiin.
Olipahan siis mukava ja tapahtumarikas reissu ja tuli taas tutustuttua uuteen kalamieheen. Savolainen leppoisa viäräleuka. Varmasti joskus vielä samoille kalavesille eksytään. Se minne tulee seuraavaksi eksyttyä onkin eri juttu ja tarina ei kerro sille vielä jatkoa...
PS: niin ja käytiin juhannusaattona tytön kanssa haukeakin uistelemassa. 50min kalastettiin kahdella vavalla ja 10 hauen pulikkaa. Niistä pari tuli fileroitua ja väsättyä haukipihvejä, kun ostin vanhan kansan lihamyllynkin sitä varten ja hyviä tuli. Varmasti käydään myös vihernieriääkin jahtaamassa tässä kesän mittaan, kun tytöllä tuntuu intoa siihen piisaavan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti